lappeenrannasta...

... käsin kirjoitan tätä.

to iltana olin laivakeikalla rubikin kanssa. rockristeily turusta ms isabellan kyydissä. mukana olivat myös lapko ja damn seagulls.

ke päivällä anne-mari managementistä soitti, ja kysyi olinko kuullut laivan teknikoista tai tekniikasta. en ollut. laivan teknikot eivät siis olleet ottaneet yhteyttä kehenkään vaikka olivat luvanneet... luvattiin sitten anne-marin kanssa soitella laivalle päin molemmat, ja ensin kontaktin saanut ilmoittaisi toiselle asioiden etenemisestä.

minä sain laivan teknikon ekana puhelimen päähän...

esittelin itseni, ja siirryin teknisiin kysymyksiin:

K:-"mitäs kamoja teillä siellä on?"
T:-"PA ja valot."
K:-"mites toi monitorointi? tehdäänlö etupään pöydästä, ja montako miksausta saa ajettua lavalle?"
T:-"ei yhtään talon pöydästä, meillä on periaate, et vierailijat tuo omat pöydät, monitorit, mikit, kaapeloinnin ym. kilkkeet..."
K:-"ooookoooo... paljonkos meillä on aikaa pystytykseen ja tsekkeihin 2 bändille?"
T:-"klo 20 pääsette sisään laivaan ja klo 22 pitää olla valmista."
K:-"ohoh... veikkaisin et ei keretä..."

tämä tieto siis 24 tuntia ennen lähtöä! soitto pomolle, ja kamat vuokralle. halpaan tarjoukseen oli helppo tarttua. kamoja varten vuokrattiin ylimääräinen pakettiauto. eli karavaanissa helsingistä turkuun oli siis bussi (kännisille poppareille), backline-auto (jota ajoi rubikin kuski markku, jonka oli alunperin tarkoitus lähteä huviretkelle, ei töihin...) ja PA-pakettiauto, jonka ajoi turkuun seagullsien miksaaja esa, minun ollessa "kartturina".

perillä oltiin ajoissa, ja laivaan tunkeuduttiin vastapalloon samasta putkesta, josta känniördääjiä työnettiin ulos... kamoja oli yhteensä (PA ja 3 bändin backline) varmaan noin 4 tonnia, joten olihan siinä ongelmansa sisään työnnellessä (kamojahan ei siis saanut viedä sisään autolla, vaan käsipelillä työntelemällä...). tuli hiki.

tsekki meni jouhevasti, mutta myöhässä oltiin yli tunti. house-bändin eka setti jouduttiin perumaan myöhästymisen takia, ja karvalakki-topit ihmettelivät epäsiistien rokkaajien määrää... kyselivät karaoken alkamisajankohtaa...

rubikin tsekki jäi noin 20 sekunnin mittaiseksi aikataulusyistä...

rubik soitti ensin, ja tsekin lyhyydestä johtuen mulla oli "melekosen" kova kiire 2 ekan biisin aikana. asiaa ei helpottanut wallu valpio, joka tökki minua kyynärpäällä 10 sekunnin välein antaakseen miksausohjeita tyyliin: "vähemmän alapäätä, enemmän yläpäätä", "paa enemmän puukkoo" tai yksinkertaisesti "lujemmalle!"... juuri ennenkuin aloin hermostua, mies muutti kommentoinnin linjaa. "vitun hyvä!", "helvetin hyvä!" ja "lujemmalle!". viimeiseen vastasin laittamalla lisää volaa. "lujemmalle!". lisäsin vielä volaa. "lujemmalle!". vastasin, että järjestelmä voi särkyä, jos siitä otetaan vielä enemmän irti. vastaus kuului: "mä vastaan kaikesta, paa lujemmalle!". laitoin, ja sit alko töky piisaamaan... keikka meni aika hyvin. kaikki, mukaanlukien mr. valpio, olivat tyytyväisiä. paitsi tietty bändi, joka mielestään mokaili liikaa... paskapuhetta, sanon minä. se oli hyvä keikka.

30 minuuttia vaihtoaikaa, ja sit olinkin monitorimikserin takana, lavalla lapko. ja herranjumala, että se heikkonen lyö niitä rumpujansa lujaa! vieläkin vinkuu korvat... tämäkin keikka oli suksee. poistuin baarista lyhyen järjestely/siivoussession jälkeen...

loppuilta sujui suht rauhallisissa merkeissä, mutta hytillä odotti ylläri. nimittäin vastapäisestä hytistä sinkoutui ovi auki, ja ulos hoiperteli verille hakattu, itkevä tyttö, iältään ehkä hieman alle kolmenkympin. ruhjeita oli paitsi naamassa, myös käsivarsissa, ja jonkun näköhavainnon mukaan selässä oli pitkiä vertavuotavia naarmuja. kysyin muilta hyttiläisiltä, mitä oli tapahtunut, ja vastaukseksi sain sameasilmämieheltä:-" meillä oli vähän rajummat sessiot..."

hain turvamiehet, jotka veivät ensin shokkitilassa olevan uhrin hoitoon, ja palasivat sitten hakemaan hakkaajan, joka paljastui käytävälle (turvakamerakuviin) tuotaessa tytöksi! ehkä 20v tyttö siis oli pieksänyt toisen naisen todella huonoon kuntoon... toivon syvästi, että tuollaiset tyypit saadaan kuriin, vaikka sitten oikeudessa.

laivalta poistuessamme seuraavana päivänä, näin kuinka eräs toinen tyttö piti taluttaa ulos raudoissa, koska oli (ilmeisesti) känniltään niin tolkuttomassa tilassa, että oli käynyt tuntemattomien ihmisten kimppuun... tytöt: mitä helvettiä...!

seuraavana päivänä seagullsien jäsenistöstä n. puolet ei saapunut tsekkiin, vaan nukkuivat mielummin. itse veto oli klo 17. kiitettävästi oli kansa meiningeissä mukana kuitenkin...

purussa tuli kiire, ja seurasin huvittuneena house-bändin kitaristin kamojen kuolemaa... mies onnistui tauolla kaatamaan pedaalilaudalleen täyden kupillisen kaakaota. voi sitä sadattelun määrää...

täältä tähän, keikka alkaa. siitä lisää ehkä myöhemmin.