sunnuntai 30. joulukuuta 2007

uutta...

...tapahtuu. gebardin auto on jo melkein fiksattu. pelti- ja muovivaurioiden lisäksi olin onnistunut tekemään "flätit" kolmeen neljästä kumista äkkijarrutuksellani. eli on todistettavissa, että ainakin yritin kaikkeni... toivottavsti auto saadaan kuntoon ennen tammikuun alun turun (lukekaa postaukseni turusta) keikkoja. muussa tapauksessa vuokrataan auto, tai PA turusta (turun eastway on muuten aikka epäluotettava vaihtoehto vuokratoiminnassa... kiinnostuneille selvitän henk.koht.).

uusi kämppä alkaa valmistua. muutto oli nopea. 4 tuntia kantoi 2 palomiestä meidän romuja uuteen lokaatioon. pari päivää on aseteltu, ja rempattu, ja nyt ollaan tilanteessa jossa alan olla itsekin todella innostunut asunnon tilasta. tästä tulee hieno! kaverit kutsutaan kun on valmista. jos ulkopaikkakuntalaiset tulee hkiin käymään, kannattaa kysellä yöpaikkaa, sillä majoituskapasiteettimme kasvoi juuri noin 200%. hullulta tuntuu se, että on muuttoon liittyviin hankintoihin saanut palamaan miltei tuplasti kk-ansioidensa verran rahaa parissa päivässä. hyvään paikkaan menevät, eipä silti...

pientä miinusta toki on kylpyhuoneesta paljastunut kosteusvaurio, jonka kuivattaminen on parhaillaankin käynnissä. parissa viikossa pitäis kuulemma olla valmis, jonka jälkeen tehdään vielä lattiapintaa uusiks... sen jälkeen saunotaan sit halukkaiden kanssa.

remontista vielä: julkinen kiitos faijalle, joka on palkatta avustanut meitä rempassa/muutossa viikon verran. ilman tätä apua tämä projekti olisi venynyt varmaan vuoden mittaiseksi, ja rutosti hintavammaksi.

viikko sitten alkoi selkäkipu. parin särkypäivän jälkeen aloin huolestua, koska kipu muistutti kovasti viime vuoden alusta ja ajasta ennen leikkausta. sitten tajusin, että selän lihakset ovat tulehdustilassa remppa-konttauksen (85 m2 laminaattia lattiaan 2 päivässä) ja kantamisen (tuntui ainakin 600 tonnilta tavaraa) jäljiltä. tuhti satsi buranaa 3 pvän ajan, ja taas on selkä kunnossa. uudenvuoden lupaukseni on siis napsia tabuja, kun kipu yllättää. yli 30 vuotta olenkin pärjäillyt ilman.

keikkarintamalla ei tällä haavaa kummempia, mutta uusi vuosi tuonee uutta muassaan... kirjoitan niistä lähempänä.

pankki (PERKELE!) pilasi totaaliyllätykseni, mutta tästäkin myöhempänä lisää.

sunnuntai 16. joulukuuta 2007

läskiä ja lotinaa...

... ja peuranpa tappoa ihaaaanaaaaa...

impaktiääni, joka syntyy ison peuran ja n. 85km/h liikkuvan keikka-pakun törmäyksessä on suurinpiirtein "tttsuffkraaak!"

mistäkö tiedän? osuin gebardin keikkapakulla peuraan moottoritiellä emäsalon kohdalla (n.12km porvoosta hkiin päin) hieman vajaa pari tuntia sitten. olin juuri jättänyt kyydistä matin, geba rumpalin, joka asuu porvoossa. parin minuutin röökipaussin jälkeen jatkoin matkaa helsinkiä kohti, ja iloitsin jo etukäteen siitä, että olisin kotona aiottua aikaisemmin, jopa ennen aamukuutta... ja sitten tuli nopean reagoinnin paikka.

itse tapahtuma oli seuraavan kaltainen:

näköhavainto sarvista, jarrutus, "tttsuffkraaak", auto tien sivuun ja itse ulos, peura nytkähtää, soitto 112:een, peura ei liiku. kaikki alle 20 sekunnissa...

poliisia odottelin 20 minuuttia. tiedotin tapahtuneesta myös gebardin jäseniä. odotuksen aikana paikalle ajoi teinijoukkio jollain sporttihenkilöautolla. kuski kyseli mitä tapahtui. vastattuani kysymykseen takapenkin känniääliöt alkoivat ilkkua kuollutta eläintä, ja tehdä tilanteesta vitsiä. käskin heidän mitä kohteliaimmin painua vittuun paikalta.

poliisi tökkäsi suuhun ensimmäiseksi pillin. piiitkä puhallus, 0 promillea. sitten selvitettiin auton kunto, ja todettiin, että auto on parempi ajaa helsinkiin turvaan, koska sisällä oli mittava määrä arvokasta soittolaitteistoa.

lopun matkaa ajelin 60-70 kmh kuunnellen mahdollisia epäilyttäviä sivuääniä auton käyntiäänessä. kolmisenkymmentä kilometriä veikin sitten yllättävän kauan. helsinkiin päästyäni korkkasin keikalta mukaanottamani oluen, ja sain soiton gebardin kitaristilta, kösiltä, joka lupasi kyyditä minut haagan autotallilta kotiin (kiitos kösi, säästin taksin hinnan)... koska muut olivat pitäneet tauon, odottelin tallilla noin 10 minuuttia.

tätä kirjoitan kotona, melko varmana siitä, että uni ei tule tänä yönä. adrenaliinipiikin jälkeinen tärinä vaikuttaa käsiin, ja kirjoitus on hankalaa...

myöhemmin lisää.

lauantai 15. joulukuuta 2007

lappeenrannasta...

... käsin kirjoitan tätä.

to iltana olin laivakeikalla rubikin kanssa. rockristeily turusta ms isabellan kyydissä. mukana olivat myös lapko ja damn seagulls.

ke päivällä anne-mari managementistä soitti, ja kysyi olinko kuullut laivan teknikoista tai tekniikasta. en ollut. laivan teknikot eivät siis olleet ottaneet yhteyttä kehenkään vaikka olivat luvanneet... luvattiin sitten anne-marin kanssa soitella laivalle päin molemmat, ja ensin kontaktin saanut ilmoittaisi toiselle asioiden etenemisestä.

minä sain laivan teknikon ekana puhelimen päähän...

esittelin itseni, ja siirryin teknisiin kysymyksiin:

K:-"mitäs kamoja teillä siellä on?"
T:-"PA ja valot."
K:-"mites toi monitorointi? tehdäänlö etupään pöydästä, ja montako miksausta saa ajettua lavalle?"
T:-"ei yhtään talon pöydästä, meillä on periaate, et vierailijat tuo omat pöydät, monitorit, mikit, kaapeloinnin ym. kilkkeet..."
K:-"ooookoooo... paljonkos meillä on aikaa pystytykseen ja tsekkeihin 2 bändille?"
T:-"klo 20 pääsette sisään laivaan ja klo 22 pitää olla valmista."
K:-"ohoh... veikkaisin et ei keretä..."

tämä tieto siis 24 tuntia ennen lähtöä! soitto pomolle, ja kamat vuokralle. halpaan tarjoukseen oli helppo tarttua. kamoja varten vuokrattiin ylimääräinen pakettiauto. eli karavaanissa helsingistä turkuun oli siis bussi (kännisille poppareille), backline-auto (jota ajoi rubikin kuski markku, jonka oli alunperin tarkoitus lähteä huviretkelle, ei töihin...) ja PA-pakettiauto, jonka ajoi turkuun seagullsien miksaaja esa, minun ollessa "kartturina".

perillä oltiin ajoissa, ja laivaan tunkeuduttiin vastapalloon samasta putkesta, josta känniördääjiä työnettiin ulos... kamoja oli yhteensä (PA ja 3 bändin backline) varmaan noin 4 tonnia, joten olihan siinä ongelmansa sisään työnnellessä (kamojahan ei siis saanut viedä sisään autolla, vaan käsipelillä työntelemällä...). tuli hiki.

tsekki meni jouhevasti, mutta myöhässä oltiin yli tunti. house-bändin eka setti jouduttiin perumaan myöhästymisen takia, ja karvalakki-topit ihmettelivät epäsiistien rokkaajien määrää... kyselivät karaoken alkamisajankohtaa...

rubikin tsekki jäi noin 20 sekunnin mittaiseksi aikataulusyistä...

rubik soitti ensin, ja tsekin lyhyydestä johtuen mulla oli "melekosen" kova kiire 2 ekan biisin aikana. asiaa ei helpottanut wallu valpio, joka tökki minua kyynärpäällä 10 sekunnin välein antaakseen miksausohjeita tyyliin: "vähemmän alapäätä, enemmän yläpäätä", "paa enemmän puukkoo" tai yksinkertaisesti "lujemmalle!"... juuri ennenkuin aloin hermostua, mies muutti kommentoinnin linjaa. "vitun hyvä!", "helvetin hyvä!" ja "lujemmalle!". viimeiseen vastasin laittamalla lisää volaa. "lujemmalle!". lisäsin vielä volaa. "lujemmalle!". vastasin, että järjestelmä voi särkyä, jos siitä otetaan vielä enemmän irti. vastaus kuului: "mä vastaan kaikesta, paa lujemmalle!". laitoin, ja sit alko töky piisaamaan... keikka meni aika hyvin. kaikki, mukaanlukien mr. valpio, olivat tyytyväisiä. paitsi tietty bändi, joka mielestään mokaili liikaa... paskapuhetta, sanon minä. se oli hyvä keikka.

30 minuuttia vaihtoaikaa, ja sit olinkin monitorimikserin takana, lavalla lapko. ja herranjumala, että se heikkonen lyö niitä rumpujansa lujaa! vieläkin vinkuu korvat... tämäkin keikka oli suksee. poistuin baarista lyhyen järjestely/siivoussession jälkeen...

loppuilta sujui suht rauhallisissa merkeissä, mutta hytillä odotti ylläri. nimittäin vastapäisestä hytistä sinkoutui ovi auki, ja ulos hoiperteli verille hakattu, itkevä tyttö, iältään ehkä hieman alle kolmenkympin. ruhjeita oli paitsi naamassa, myös käsivarsissa, ja jonkun näköhavainnon mukaan selässä oli pitkiä vertavuotavia naarmuja. kysyin muilta hyttiläisiltä, mitä oli tapahtunut, ja vastaukseksi sain sameasilmämieheltä:-" meillä oli vähän rajummat sessiot..."

hain turvamiehet, jotka veivät ensin shokkitilassa olevan uhrin hoitoon, ja palasivat sitten hakemaan hakkaajan, joka paljastui käytävälle (turvakamerakuviin) tuotaessa tytöksi! ehkä 20v tyttö siis oli pieksänyt toisen naisen todella huonoon kuntoon... toivon syvästi, että tuollaiset tyypit saadaan kuriin, vaikka sitten oikeudessa.

laivalta poistuessamme seuraavana päivänä, näin kuinka eräs toinen tyttö piti taluttaa ulos raudoissa, koska oli (ilmeisesti) känniltään niin tolkuttomassa tilassa, että oli käynyt tuntemattomien ihmisten kimppuun... tytöt: mitä helvettiä...!

seuraavana päivänä seagullsien jäsenistöstä n. puolet ei saapunut tsekkiin, vaan nukkuivat mielummin. itse veto oli klo 17. kiitettävästi oli kansa meiningeissä mukana kuitenkin...

purussa tuli kiire, ja seurasin huvittuneena house-bändin kitaristin kamojen kuolemaa... mies onnistui tauolla kaatamaan pedaalilaudalleen täyden kupillisen kaakaota. voi sitä sadattelun määrää...

täältä tähän, keikka alkaa. siitä lisää ehkä myöhemmin.

keskiviikko 12. joulukuuta 2007

viimeinkin...

... on saatu LARAn musiikkia webbiin! ja hieno kuvakin siellä on... käy kuuntelemassa, ja kerro kavereillesikin.




www.myspace.com/singlarasing




!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

tiistai 4. joulukuuta 2007

taas...

... on vatsa sekasin. ihme pakki. kestä mitn...

maanantai 3. joulukuuta 2007

mitenkähän...

... sitä ilkeis mennä töihin maanantaina, jos ois tehny sen mitä nämä ihmiset, joita todistin firmansa pikkujouluissa viime perjantaina...?

"ELLU":

oli selkeästi kännissä jo kun saavuimme paikalle bileiden alkupuolella, eli oli joko ottanut kotona pohjia, tai vetänyt viinaa sienenä saavuttuaan paikalle kemuihin. jatkanut dokaamista isolla kädellä. bändin alettua ellu riehaantuu. ellu tykkää tanssia. silmät kiinni, lasi kädessä ellu pyörii, ja viinalinko on keksitty. ellu törmäilee ihmisiin ja esineisiin, mutta ei välitä. ympärilläolevien paheksuntaan ellu vastaa ylimielisellä hullun naurulla. silmät tuijottavat kahteen suuntaan yhtäaikaa. ellu karhunhalaa useita naispuolisia työtovereitaan kaataen nämä lattialle. paljon tekstiiliä likaantuu, tai menee rikki. myös lasia rikkoontuu. ellu yrittää tarttua esiintyvän bändin laulajan penikseen housujen läpi. ellu pyrkii lavalle, tottakai. ennenkuin ellu saadaan sieltä työtovereiden ja bändin toimesta poistettua, useampi mikki on ehtinyt kaatua, ja puhaltajien hampaat ovat näinollen olleet vaarassa. ellulla on vaikeuksia ymmärtää, miksi hän ei ole tervetullut lavalle... onneksi ellulla on kaveri, joka ymmärtää...

"PEKKA":

myös pekalla on vaikeuksia hahmottaa suhdettaan alkoholiin. ja pekka on sitä tyyppiä, jonka mielestä on ihan ok olla todella päissään, tilassa jossa maailma näyttää ystävällisemmältä, ja kaikki muuttuvat kavereiksi (tätä tilaa pekka ei ymmärrä illuusioksi). myös pekka tykkää tanssia. hänen paritanssinsa on valitettavasti väkivaltaista riehumista. onneksi pekka valitsee tanssipartnerikseen pomon vaimon, joka ei aluksi ole asiasta kovin innoissaan (todistettuaan pekan humalatilan), mutta joka tulee suostuneeksi. muutamaa törmäystä ja kaatumista myöhemmin tanssit on ns. tanssittu, ja pekalle ei ole tanssipareja jonoksi asti... onneksi paikalle saapuu yllämainittu ellu! mikä riemun juhla! 5 minuutin tanssin jälkeen pekka on jo niin vakuuttunut mieheydestään, että tarttuu ellun rintoihin. toinen tisseistä pullahtaa iltapuvusta esiin, mutta asianosaiset eivät huomaa tai välitä, muiden katseet väistelevät myötähäpeän vallassa. pekka nostaa ellun hartioilleen tanssitettavaksi (lämmin ajatus, sillä ellun kävelykyvyn on vienyt alkoholi jo aikaa sitten). parin pyörähdyksen jälkeen "ihmistorni" kaatuu. useampia ihmisiä jää alle. tanssipari poistuu hetkeksi. pekka kuitenkin palaa vielä yhden tempun (ns. grande finale) ajaksi... pekka "tervehtii" pomoaan tuttavallisesti juoksemalla pomon nurin olkapäätöytäisyllä, vähän niinkuin leffojen poliisit rikkovat ovia. hymyilevä, mutta selvästi pekan toikkarointiin kyllästynyt pomo poistattaa pekan paikalta...

hyvää maanantaita teille, pekka ja ellu! toivottavasti työ maistuu (irtisanomisajan verran).