...tapahtuu. gebardin auto on jo melkein fiksattu. pelti- ja muovivaurioiden lisäksi olin onnistunut tekemään "flätit" kolmeen neljästä kumista äkkijarrutuksellani. eli on todistettavissa, että ainakin yritin kaikkeni... toivottavsti auto saadaan kuntoon ennen tammikuun alun turun (lukekaa postaukseni turusta) keikkoja. muussa tapauksessa vuokrataan auto, tai PA turusta (turun eastway on muuten aikka epäluotettava vaihtoehto vuokratoiminnassa... kiinnostuneille selvitän henk.koht.).
uusi kämppä alkaa valmistua. muutto oli nopea. 4 tuntia kantoi 2 palomiestä meidän romuja uuteen lokaatioon. pari päivää on aseteltu, ja rempattu, ja nyt ollaan tilanteessa jossa alan olla itsekin todella innostunut asunnon tilasta. tästä tulee hieno! kaverit kutsutaan kun on valmista. jos ulkopaikkakuntalaiset tulee hkiin käymään, kannattaa kysellä yöpaikkaa, sillä majoituskapasiteettimme kasvoi juuri noin 200%. hullulta tuntuu se, että on muuttoon liittyviin hankintoihin saanut palamaan miltei tuplasti kk-ansioidensa verran rahaa parissa päivässä. hyvään paikkaan menevät, eipä silti...
pientä miinusta toki on kylpyhuoneesta paljastunut kosteusvaurio, jonka kuivattaminen on parhaillaankin käynnissä. parissa viikossa pitäis kuulemma olla valmis, jonka jälkeen tehdään vielä lattiapintaa uusiks... sen jälkeen saunotaan sit halukkaiden kanssa.
remontista vielä: julkinen kiitos faijalle, joka on palkatta avustanut meitä rempassa/muutossa viikon verran. ilman tätä apua tämä projekti olisi venynyt varmaan vuoden mittaiseksi, ja rutosti hintavammaksi.
viikko sitten alkoi selkäkipu. parin särkypäivän jälkeen aloin huolestua, koska kipu muistutti kovasti viime vuoden alusta ja ajasta ennen leikkausta. sitten tajusin, että selän lihakset ovat tulehdustilassa remppa-konttauksen (85 m2 laminaattia lattiaan 2 päivässä) ja kantamisen (tuntui ainakin 600 tonnilta tavaraa) jäljiltä. tuhti satsi buranaa 3 pvän ajan, ja taas on selkä kunnossa. uudenvuoden lupaukseni on siis napsia tabuja, kun kipu yllättää. yli 30 vuotta olenkin pärjäillyt ilman.
keikkarintamalla ei tällä haavaa kummempia, mutta uusi vuosi tuonee uutta muassaan... kirjoitan niistä lähempänä.
pankki (PERKELE!) pilasi totaaliyllätykseni, mutta tästäkin myöhempänä lisää.
sunnuntai 30. joulukuuta 2007
sunnuntai 16. joulukuuta 2007
läskiä ja lotinaa...
... ja peuranpa tappoa ihaaaanaaaaa...
impaktiääni, joka syntyy ison peuran ja n. 85km/h liikkuvan keikka-pakun törmäyksessä on suurinpiirtein "tttsuffkraaak!"
mistäkö tiedän? osuin gebardin keikkapakulla peuraan moottoritiellä emäsalon kohdalla (n.12km porvoosta hkiin päin) hieman vajaa pari tuntia sitten. olin juuri jättänyt kyydistä matin, geba rumpalin, joka asuu porvoossa. parin minuutin röökipaussin jälkeen jatkoin matkaa helsinkiä kohti, ja iloitsin jo etukäteen siitä, että olisin kotona aiottua aikaisemmin, jopa ennen aamukuutta... ja sitten tuli nopean reagoinnin paikka.
itse tapahtuma oli seuraavan kaltainen:
näköhavainto sarvista, jarrutus, "tttsuffkraaak", auto tien sivuun ja itse ulos, peura nytkähtää, soitto 112:een, peura ei liiku. kaikki alle 20 sekunnissa...
poliisia odottelin 20 minuuttia. tiedotin tapahtuneesta myös gebardin jäseniä. odotuksen aikana paikalle ajoi teinijoukkio jollain sporttihenkilöautolla. kuski kyseli mitä tapahtui. vastattuani kysymykseen takapenkin känniääliöt alkoivat ilkkua kuollutta eläintä, ja tehdä tilanteesta vitsiä. käskin heidän mitä kohteliaimmin painua vittuun paikalta.
poliisi tökkäsi suuhun ensimmäiseksi pillin. piiitkä puhallus, 0 promillea. sitten selvitettiin auton kunto, ja todettiin, että auto on parempi ajaa helsinkiin turvaan, koska sisällä oli mittava määrä arvokasta soittolaitteistoa.
lopun matkaa ajelin 60-70 kmh kuunnellen mahdollisia epäilyttäviä sivuääniä auton käyntiäänessä. kolmisenkymmentä kilometriä veikin sitten yllättävän kauan. helsinkiin päästyäni korkkasin keikalta mukaanottamani oluen, ja sain soiton gebardin kitaristilta, kösiltä, joka lupasi kyyditä minut haagan autotallilta kotiin (kiitos kösi, säästin taksin hinnan)... koska muut olivat pitäneet tauon, odottelin tallilla noin 10 minuuttia.
tätä kirjoitan kotona, melko varmana siitä, että uni ei tule tänä yönä. adrenaliinipiikin jälkeinen tärinä vaikuttaa käsiin, ja kirjoitus on hankalaa...
myöhemmin lisää.
impaktiääni, joka syntyy ison peuran ja n. 85km/h liikkuvan keikka-pakun törmäyksessä on suurinpiirtein "tttsuffkraaak!"
mistäkö tiedän? osuin gebardin keikkapakulla peuraan moottoritiellä emäsalon kohdalla (n.12km porvoosta hkiin päin) hieman vajaa pari tuntia sitten. olin juuri jättänyt kyydistä matin, geba rumpalin, joka asuu porvoossa. parin minuutin röökipaussin jälkeen jatkoin matkaa helsinkiä kohti, ja iloitsin jo etukäteen siitä, että olisin kotona aiottua aikaisemmin, jopa ennen aamukuutta... ja sitten tuli nopean reagoinnin paikka.
itse tapahtuma oli seuraavan kaltainen:
näköhavainto sarvista, jarrutus, "tttsuffkraaak", auto tien sivuun ja itse ulos, peura nytkähtää, soitto 112:een, peura ei liiku. kaikki alle 20 sekunnissa...
poliisia odottelin 20 minuuttia. tiedotin tapahtuneesta myös gebardin jäseniä. odotuksen aikana paikalle ajoi teinijoukkio jollain sporttihenkilöautolla. kuski kyseli mitä tapahtui. vastattuani kysymykseen takapenkin känniääliöt alkoivat ilkkua kuollutta eläintä, ja tehdä tilanteesta vitsiä. käskin heidän mitä kohteliaimmin painua vittuun paikalta.
poliisi tökkäsi suuhun ensimmäiseksi pillin. piiitkä puhallus, 0 promillea. sitten selvitettiin auton kunto, ja todettiin, että auto on parempi ajaa helsinkiin turvaan, koska sisällä oli mittava määrä arvokasta soittolaitteistoa.
lopun matkaa ajelin 60-70 kmh kuunnellen mahdollisia epäilyttäviä sivuääniä auton käyntiäänessä. kolmisenkymmentä kilometriä veikin sitten yllättävän kauan. helsinkiin päästyäni korkkasin keikalta mukaanottamani oluen, ja sain soiton gebardin kitaristilta, kösiltä, joka lupasi kyyditä minut haagan autotallilta kotiin (kiitos kösi, säästin taksin hinnan)... koska muut olivat pitäneet tauon, odottelin tallilla noin 10 minuuttia.
tätä kirjoitan kotona, melko varmana siitä, että uni ei tule tänä yönä. adrenaliinipiikin jälkeinen tärinä vaikuttaa käsiin, ja kirjoitus on hankalaa...
myöhemmin lisää.
lauantai 15. joulukuuta 2007
lappeenrannasta...
... käsin kirjoitan tätä.
to iltana olin laivakeikalla rubikin kanssa. rockristeily turusta ms isabellan kyydissä. mukana olivat myös lapko ja damn seagulls.
ke päivällä anne-mari managementistä soitti, ja kysyi olinko kuullut laivan teknikoista tai tekniikasta. en ollut. laivan teknikot eivät siis olleet ottaneet yhteyttä kehenkään vaikka olivat luvanneet... luvattiin sitten anne-marin kanssa soitella laivalle päin molemmat, ja ensin kontaktin saanut ilmoittaisi toiselle asioiden etenemisestä.
minä sain laivan teknikon ekana puhelimen päähän...
esittelin itseni, ja siirryin teknisiin kysymyksiin:
K:-"mitäs kamoja teillä siellä on?"
T:-"PA ja valot."
K:-"mites toi monitorointi? tehdäänlö etupään pöydästä, ja montako miksausta saa ajettua lavalle?"
T:-"ei yhtään talon pöydästä, meillä on periaate, et vierailijat tuo omat pöydät, monitorit, mikit, kaapeloinnin ym. kilkkeet..."
K:-"ooookoooo... paljonkos meillä on aikaa pystytykseen ja tsekkeihin 2 bändille?"
T:-"klo 20 pääsette sisään laivaan ja klo 22 pitää olla valmista."
K:-"ohoh... veikkaisin et ei keretä..."
tämä tieto siis 24 tuntia ennen lähtöä! soitto pomolle, ja kamat vuokralle. halpaan tarjoukseen oli helppo tarttua. kamoja varten vuokrattiin ylimääräinen pakettiauto. eli karavaanissa helsingistä turkuun oli siis bussi (kännisille poppareille), backline-auto (jota ajoi rubikin kuski markku, jonka oli alunperin tarkoitus lähteä huviretkelle, ei töihin...) ja PA-pakettiauto, jonka ajoi turkuun seagullsien miksaaja esa, minun ollessa "kartturina".
perillä oltiin ajoissa, ja laivaan tunkeuduttiin vastapalloon samasta putkesta, josta känniördääjiä työnettiin ulos... kamoja oli yhteensä (PA ja 3 bändin backline) varmaan noin 4 tonnia, joten olihan siinä ongelmansa sisään työnnellessä (kamojahan ei siis saanut viedä sisään autolla, vaan käsipelillä työntelemällä...). tuli hiki.
tsekki meni jouhevasti, mutta myöhässä oltiin yli tunti. house-bändin eka setti jouduttiin perumaan myöhästymisen takia, ja karvalakki-topit ihmettelivät epäsiistien rokkaajien määrää... kyselivät karaoken alkamisajankohtaa...
rubikin tsekki jäi noin 20 sekunnin mittaiseksi aikataulusyistä...
rubik soitti ensin, ja tsekin lyhyydestä johtuen mulla oli "melekosen" kova kiire 2 ekan biisin aikana. asiaa ei helpottanut wallu valpio, joka tökki minua kyynärpäällä 10 sekunnin välein antaakseen miksausohjeita tyyliin: "vähemmän alapäätä, enemmän yläpäätä", "paa enemmän puukkoo" tai yksinkertaisesti "lujemmalle!"... juuri ennenkuin aloin hermostua, mies muutti kommentoinnin linjaa. "vitun hyvä!", "helvetin hyvä!" ja "lujemmalle!". viimeiseen vastasin laittamalla lisää volaa. "lujemmalle!". lisäsin vielä volaa. "lujemmalle!". vastasin, että järjestelmä voi särkyä, jos siitä otetaan vielä enemmän irti. vastaus kuului: "mä vastaan kaikesta, paa lujemmalle!". laitoin, ja sit alko töky piisaamaan... keikka meni aika hyvin. kaikki, mukaanlukien mr. valpio, olivat tyytyväisiä. paitsi tietty bändi, joka mielestään mokaili liikaa... paskapuhetta, sanon minä. se oli hyvä keikka.
30 minuuttia vaihtoaikaa, ja sit olinkin monitorimikserin takana, lavalla lapko. ja herranjumala, että se heikkonen lyö niitä rumpujansa lujaa! vieläkin vinkuu korvat... tämäkin keikka oli suksee. poistuin baarista lyhyen järjestely/siivoussession jälkeen...
loppuilta sujui suht rauhallisissa merkeissä, mutta hytillä odotti ylläri. nimittäin vastapäisestä hytistä sinkoutui ovi auki, ja ulos hoiperteli verille hakattu, itkevä tyttö, iältään ehkä hieman alle kolmenkympin. ruhjeita oli paitsi naamassa, myös käsivarsissa, ja jonkun näköhavainnon mukaan selässä oli pitkiä vertavuotavia naarmuja. kysyin muilta hyttiläisiltä, mitä oli tapahtunut, ja vastaukseksi sain sameasilmämieheltä:-" meillä oli vähän rajummat sessiot..."
hain turvamiehet, jotka veivät ensin shokkitilassa olevan uhrin hoitoon, ja palasivat sitten hakemaan hakkaajan, joka paljastui käytävälle (turvakamerakuviin) tuotaessa tytöksi! ehkä 20v tyttö siis oli pieksänyt toisen naisen todella huonoon kuntoon... toivon syvästi, että tuollaiset tyypit saadaan kuriin, vaikka sitten oikeudessa.
laivalta poistuessamme seuraavana päivänä, näin kuinka eräs toinen tyttö piti taluttaa ulos raudoissa, koska oli (ilmeisesti) känniltään niin tolkuttomassa tilassa, että oli käynyt tuntemattomien ihmisten kimppuun... tytöt: mitä helvettiä...!
seuraavana päivänä seagullsien jäsenistöstä n. puolet ei saapunut tsekkiin, vaan nukkuivat mielummin. itse veto oli klo 17. kiitettävästi oli kansa meiningeissä mukana kuitenkin...
purussa tuli kiire, ja seurasin huvittuneena house-bändin kitaristin kamojen kuolemaa... mies onnistui tauolla kaatamaan pedaalilaudalleen täyden kupillisen kaakaota. voi sitä sadattelun määrää...
täältä tähän, keikka alkaa. siitä lisää ehkä myöhemmin.
to iltana olin laivakeikalla rubikin kanssa. rockristeily turusta ms isabellan kyydissä. mukana olivat myös lapko ja damn seagulls.
ke päivällä anne-mari managementistä soitti, ja kysyi olinko kuullut laivan teknikoista tai tekniikasta. en ollut. laivan teknikot eivät siis olleet ottaneet yhteyttä kehenkään vaikka olivat luvanneet... luvattiin sitten anne-marin kanssa soitella laivalle päin molemmat, ja ensin kontaktin saanut ilmoittaisi toiselle asioiden etenemisestä.
minä sain laivan teknikon ekana puhelimen päähän...
esittelin itseni, ja siirryin teknisiin kysymyksiin:
K:-"mitäs kamoja teillä siellä on?"
T:-"PA ja valot."
K:-"mites toi monitorointi? tehdäänlö etupään pöydästä, ja montako miksausta saa ajettua lavalle?"
T:-"ei yhtään talon pöydästä, meillä on periaate, et vierailijat tuo omat pöydät, monitorit, mikit, kaapeloinnin ym. kilkkeet..."
K:-"ooookoooo... paljonkos meillä on aikaa pystytykseen ja tsekkeihin 2 bändille?"
T:-"klo 20 pääsette sisään laivaan ja klo 22 pitää olla valmista."
K:-"ohoh... veikkaisin et ei keretä..."
tämä tieto siis 24 tuntia ennen lähtöä! soitto pomolle, ja kamat vuokralle. halpaan tarjoukseen oli helppo tarttua. kamoja varten vuokrattiin ylimääräinen pakettiauto. eli karavaanissa helsingistä turkuun oli siis bussi (kännisille poppareille), backline-auto (jota ajoi rubikin kuski markku, jonka oli alunperin tarkoitus lähteä huviretkelle, ei töihin...) ja PA-pakettiauto, jonka ajoi turkuun seagullsien miksaaja esa, minun ollessa "kartturina".
perillä oltiin ajoissa, ja laivaan tunkeuduttiin vastapalloon samasta putkesta, josta känniördääjiä työnettiin ulos... kamoja oli yhteensä (PA ja 3 bändin backline) varmaan noin 4 tonnia, joten olihan siinä ongelmansa sisään työnnellessä (kamojahan ei siis saanut viedä sisään autolla, vaan käsipelillä työntelemällä...). tuli hiki.
tsekki meni jouhevasti, mutta myöhässä oltiin yli tunti. house-bändin eka setti jouduttiin perumaan myöhästymisen takia, ja karvalakki-topit ihmettelivät epäsiistien rokkaajien määrää... kyselivät karaoken alkamisajankohtaa...
rubikin tsekki jäi noin 20 sekunnin mittaiseksi aikataulusyistä...
rubik soitti ensin, ja tsekin lyhyydestä johtuen mulla oli "melekosen" kova kiire 2 ekan biisin aikana. asiaa ei helpottanut wallu valpio, joka tökki minua kyynärpäällä 10 sekunnin välein antaakseen miksausohjeita tyyliin: "vähemmän alapäätä, enemmän yläpäätä", "paa enemmän puukkoo" tai yksinkertaisesti "lujemmalle!"... juuri ennenkuin aloin hermostua, mies muutti kommentoinnin linjaa. "vitun hyvä!", "helvetin hyvä!" ja "lujemmalle!". viimeiseen vastasin laittamalla lisää volaa. "lujemmalle!". lisäsin vielä volaa. "lujemmalle!". vastasin, että järjestelmä voi särkyä, jos siitä otetaan vielä enemmän irti. vastaus kuului: "mä vastaan kaikesta, paa lujemmalle!". laitoin, ja sit alko töky piisaamaan... keikka meni aika hyvin. kaikki, mukaanlukien mr. valpio, olivat tyytyväisiä. paitsi tietty bändi, joka mielestään mokaili liikaa... paskapuhetta, sanon minä. se oli hyvä keikka.
30 minuuttia vaihtoaikaa, ja sit olinkin monitorimikserin takana, lavalla lapko. ja herranjumala, että se heikkonen lyö niitä rumpujansa lujaa! vieläkin vinkuu korvat... tämäkin keikka oli suksee. poistuin baarista lyhyen järjestely/siivoussession jälkeen...
loppuilta sujui suht rauhallisissa merkeissä, mutta hytillä odotti ylläri. nimittäin vastapäisestä hytistä sinkoutui ovi auki, ja ulos hoiperteli verille hakattu, itkevä tyttö, iältään ehkä hieman alle kolmenkympin. ruhjeita oli paitsi naamassa, myös käsivarsissa, ja jonkun näköhavainnon mukaan selässä oli pitkiä vertavuotavia naarmuja. kysyin muilta hyttiläisiltä, mitä oli tapahtunut, ja vastaukseksi sain sameasilmämieheltä:-" meillä oli vähän rajummat sessiot..."
hain turvamiehet, jotka veivät ensin shokkitilassa olevan uhrin hoitoon, ja palasivat sitten hakemaan hakkaajan, joka paljastui käytävälle (turvakamerakuviin) tuotaessa tytöksi! ehkä 20v tyttö siis oli pieksänyt toisen naisen todella huonoon kuntoon... toivon syvästi, että tuollaiset tyypit saadaan kuriin, vaikka sitten oikeudessa.
laivalta poistuessamme seuraavana päivänä, näin kuinka eräs toinen tyttö piti taluttaa ulos raudoissa, koska oli (ilmeisesti) känniltään niin tolkuttomassa tilassa, että oli käynyt tuntemattomien ihmisten kimppuun... tytöt: mitä helvettiä...!
seuraavana päivänä seagullsien jäsenistöstä n. puolet ei saapunut tsekkiin, vaan nukkuivat mielummin. itse veto oli klo 17. kiitettävästi oli kansa meiningeissä mukana kuitenkin...
purussa tuli kiire, ja seurasin huvittuneena house-bändin kitaristin kamojen kuolemaa... mies onnistui tauolla kaatamaan pedaalilaudalleen täyden kupillisen kaakaota. voi sitä sadattelun määrää...
täältä tähän, keikka alkaa. siitä lisää ehkä myöhemmin.
keskiviikko 12. joulukuuta 2007
viimeinkin...
... on saatu LARAn musiikkia webbiin! ja hieno kuvakin siellä on... käy kuuntelemassa, ja kerro kavereillesikin.
www.myspace.com/singlarasing
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
www.myspace.com/singlarasing
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
tiistai 4. joulukuuta 2007
maanantai 3. joulukuuta 2007
mitenkähän...
... sitä ilkeis mennä töihin maanantaina, jos ois tehny sen mitä nämä ihmiset, joita todistin firmansa pikkujouluissa viime perjantaina...?
"ELLU":
oli selkeästi kännissä jo kun saavuimme paikalle bileiden alkupuolella, eli oli joko ottanut kotona pohjia, tai vetänyt viinaa sienenä saavuttuaan paikalle kemuihin. jatkanut dokaamista isolla kädellä. bändin alettua ellu riehaantuu. ellu tykkää tanssia. silmät kiinni, lasi kädessä ellu pyörii, ja viinalinko on keksitty. ellu törmäilee ihmisiin ja esineisiin, mutta ei välitä. ympärilläolevien paheksuntaan ellu vastaa ylimielisellä hullun naurulla. silmät tuijottavat kahteen suuntaan yhtäaikaa. ellu karhunhalaa useita naispuolisia työtovereitaan kaataen nämä lattialle. paljon tekstiiliä likaantuu, tai menee rikki. myös lasia rikkoontuu. ellu yrittää tarttua esiintyvän bändin laulajan penikseen housujen läpi. ellu pyrkii lavalle, tottakai. ennenkuin ellu saadaan sieltä työtovereiden ja bändin toimesta poistettua, useampi mikki on ehtinyt kaatua, ja puhaltajien hampaat ovat näinollen olleet vaarassa. ellulla on vaikeuksia ymmärtää, miksi hän ei ole tervetullut lavalle... onneksi ellulla on kaveri, joka ymmärtää...
"PEKKA":
myös pekalla on vaikeuksia hahmottaa suhdettaan alkoholiin. ja pekka on sitä tyyppiä, jonka mielestä on ihan ok olla todella päissään, tilassa jossa maailma näyttää ystävällisemmältä, ja kaikki muuttuvat kavereiksi (tätä tilaa pekka ei ymmärrä illuusioksi). myös pekka tykkää tanssia. hänen paritanssinsa on valitettavasti väkivaltaista riehumista. onneksi pekka valitsee tanssipartnerikseen pomon vaimon, joka ei aluksi ole asiasta kovin innoissaan (todistettuaan pekan humalatilan), mutta joka tulee suostuneeksi. muutamaa törmäystä ja kaatumista myöhemmin tanssit on ns. tanssittu, ja pekalle ei ole tanssipareja jonoksi asti... onneksi paikalle saapuu yllämainittu ellu! mikä riemun juhla! 5 minuutin tanssin jälkeen pekka on jo niin vakuuttunut mieheydestään, että tarttuu ellun rintoihin. toinen tisseistä pullahtaa iltapuvusta esiin, mutta asianosaiset eivät huomaa tai välitä, muiden katseet väistelevät myötähäpeän vallassa. pekka nostaa ellun hartioilleen tanssitettavaksi (lämmin ajatus, sillä ellun kävelykyvyn on vienyt alkoholi jo aikaa sitten). parin pyörähdyksen jälkeen "ihmistorni" kaatuu. useampia ihmisiä jää alle. tanssipari poistuu hetkeksi. pekka kuitenkin palaa vielä yhden tempun (ns. grande finale) ajaksi... pekka "tervehtii" pomoaan tuttavallisesti juoksemalla pomon nurin olkapäätöytäisyllä, vähän niinkuin leffojen poliisit rikkovat ovia. hymyilevä, mutta selvästi pekan toikkarointiin kyllästynyt pomo poistattaa pekan paikalta...
hyvää maanantaita teille, pekka ja ellu! toivottavasti työ maistuu (irtisanomisajan verran).
"ELLU":
oli selkeästi kännissä jo kun saavuimme paikalle bileiden alkupuolella, eli oli joko ottanut kotona pohjia, tai vetänyt viinaa sienenä saavuttuaan paikalle kemuihin. jatkanut dokaamista isolla kädellä. bändin alettua ellu riehaantuu. ellu tykkää tanssia. silmät kiinni, lasi kädessä ellu pyörii, ja viinalinko on keksitty. ellu törmäilee ihmisiin ja esineisiin, mutta ei välitä. ympärilläolevien paheksuntaan ellu vastaa ylimielisellä hullun naurulla. silmät tuijottavat kahteen suuntaan yhtäaikaa. ellu karhunhalaa useita naispuolisia työtovereitaan kaataen nämä lattialle. paljon tekstiiliä likaantuu, tai menee rikki. myös lasia rikkoontuu. ellu yrittää tarttua esiintyvän bändin laulajan penikseen housujen läpi. ellu pyrkii lavalle, tottakai. ennenkuin ellu saadaan sieltä työtovereiden ja bändin toimesta poistettua, useampi mikki on ehtinyt kaatua, ja puhaltajien hampaat ovat näinollen olleet vaarassa. ellulla on vaikeuksia ymmärtää, miksi hän ei ole tervetullut lavalle... onneksi ellulla on kaveri, joka ymmärtää...
"PEKKA":
myös pekalla on vaikeuksia hahmottaa suhdettaan alkoholiin. ja pekka on sitä tyyppiä, jonka mielestä on ihan ok olla todella päissään, tilassa jossa maailma näyttää ystävällisemmältä, ja kaikki muuttuvat kavereiksi (tätä tilaa pekka ei ymmärrä illuusioksi). myös pekka tykkää tanssia. hänen paritanssinsa on valitettavasti väkivaltaista riehumista. onneksi pekka valitsee tanssipartnerikseen pomon vaimon, joka ei aluksi ole asiasta kovin innoissaan (todistettuaan pekan humalatilan), mutta joka tulee suostuneeksi. muutamaa törmäystä ja kaatumista myöhemmin tanssit on ns. tanssittu, ja pekalle ei ole tanssipareja jonoksi asti... onneksi paikalle saapuu yllämainittu ellu! mikä riemun juhla! 5 minuutin tanssin jälkeen pekka on jo niin vakuuttunut mieheydestään, että tarttuu ellun rintoihin. toinen tisseistä pullahtaa iltapuvusta esiin, mutta asianosaiset eivät huomaa tai välitä, muiden katseet väistelevät myötähäpeän vallassa. pekka nostaa ellun hartioilleen tanssitettavaksi (lämmin ajatus, sillä ellun kävelykyvyn on vienyt alkoholi jo aikaa sitten). parin pyörähdyksen jälkeen "ihmistorni" kaatuu. useampia ihmisiä jää alle. tanssipari poistuu hetkeksi. pekka kuitenkin palaa vielä yhden tempun (ns. grande finale) ajaksi... pekka "tervehtii" pomoaan tuttavallisesti juoksemalla pomon nurin olkapäätöytäisyllä, vähän niinkuin leffojen poliisit rikkovat ovia. hymyilevä, mutta selvästi pekan toikkarointiin kyllästynyt pomo poistattaa pekan paikalta...
hyvää maanantaita teille, pekka ja ellu! toivottavasti työ maistuu (irtisanomisajan verran).
perjantai 30. marraskuuta 2007
torstai 29. marraskuuta 2007
tiistai 27. marraskuuta 2007
en kestä...
... jos wanna-be missimimmi-tyhjäntoimittaja-"ohjelmatuottaja" minna lehtinen on torstain keikan houstina. sekoan. tai lyön naista ekaa kertaa. olen jo pyytänyt vapautuksen keikoilta, joita kyseinen nainen emännöi.
en siis vaan tuu toimeen sen kans. yhtään.
.
en siis vaan tuu toimeen sen kans. yhtään.
.
maanantai 19. marraskuuta 2007
167+16...
...tuntia päivätöissä + keikkaa illoilla viim. kk:n sisällä, siis... ei ihme, et alkaa hyytyä. nyt tarviis pariki päivää vapaata, mut ei kerkee. pakko tehdä rahaa, kun ala on kuumana. pikkujouluaika, nääs.
rahaa tarvitaan muuttoon (ja sitä seuraavaan lainaan), tammikuulle (alalla hiljainen), auton huoltoon (aika paljon laittamista ennen katsastusta), macbookiin (ok, ostin jo, mut tekikin aika loven lorpakkoon) yms...
joulun ja uudenvuoden väli siis muutetaan, ja rempataan uutta asuntoa. muuttomatka on lyhyt, mut itse en kanna (miksköhän?)... otan muuttofirman, ja maksetaan sit siitä ittemme kipeiksi. eka remppa on uudet laminaatit lattioille (aika monta metriä paksua pahvia...) ja heti perään wc:n ja kylppärin laattapinnat...
keikkarintamalta:
jouduin tuossa pari vkoa sitten miksaajaksi vetoon, johon todellakaan en olisi halunnut joutua...: Kivikasvoille!(alempana "kk")
kk:n ohjelmatoimisto oli kysynyt tirehtööriltä, että voiko kk käyttää gebardin pa:ta esityksessään. lupa oli myönnetty.
kk ilmoitti tarvitsevansa esitykseen 4 kpl langatonta mikkiä. kysyttiin kuka maksaa mikkien vuokran, koska gebardilta ei tällaista arsenaalia langattomia löydy. ohjelmatoimisto suostui vastahakoisesti. seuraavaksi tuli ilmoitus, että mikit toimitetaan gebardin tallille lähtöaikaan. herrat, jotka kulkivat myös helsingistä, eivät siis voineet kuljettaa muutaman kilon pakettia mersujensa peräkonteissa, vaan kamat sullottiin täpötäyteen gebardin pakuun, ja iso osa pakuun normaalisti mahtuvista rojuista piti sijoittaa ahtaisiin henkilöautoihin. kuljetuksella (tai laitteiston kasauksella tampereen päässä) ei tietenkään ollut sovittua hintaa. mielelläänhän me nähdään ilmaiseksi vähän ylimääräistä vaivaa...
gebardi oli infokatkoksesta johtuen treella 2 tuntia myöhässä. vittuilu alkoi heti roudauksessa. olisi kuulemma ollut treeniaika tunti sitten. meillä oli tunti aikaa kasata koko show (mukaanlukien gebardi big bang, jossa 10 puhallinsoittajaa). eipä tainnut ihan riittää...
kun laitteistoa kasattiin, kk:n kapellimestari (jonka piano tuli kaikille yllätyksenä, ja jonka kytkemisestä pa:han sain vatsahaavan) pyöri koko ajan ympärillä kyselemässä: "joko?". vastasin aina: "saattaa mennä vielä puoli tuntia...", josta mies hermostui toistuvasti. kun linjoja viimein saatiin auki, mies pysytteli vierellä, ja kommentoi jokaista avattua kanavaa tyyliin: "... vähän enemmän alapäätä, yläpäätä lisää 8kHz paikkeilta, fredin mikkiä kovemmalle, tota toista hiljemmalle...". tämä siis ennen kuin edes tiesin, mistä linjasta tuli kenenkin ääntä... luonnollisesti kaikilla oli tarve laulaa mikkeihinsä eri biisejä yhtäaikaa, ja sanoa joka lauseen väliin, että: "tää ei tuu monitorista..."
[olisi pitänyt alkaa puhallinsoittajaksi. miksikö? he kun eivät osallistu roudaukseen. kun puhaltaja saapuu keikalle, hän kantaa autosta nimellisen salkun, tai muun kevyen esineen, kaivaa pillinsä esiin, ja alkaa tuottaa ääntä. lujaa. skaaloja, riffin pätkiä jne...
gebardin puhaltajat, erno ja v-p ovat luultavasti maailman ainoat roudaavat puhaltajat. kiitos heille siitä. i love you guys...]
kk:n langattomat mikit olivat luonnollisesti sekasettiä eli eri merkkisiä ja siksi settinä toisiinsa sopimattomia, ja aivan paskoja. kohinaa piisasi vaikka kuinka, ja soundi oli kuin villasukan läpi puhuttu. kaikkiin oli kuulemma myös vaihdettu patterit. silti 2 mikeistä kuoli kesken puolen tunnin shown. KANNATTASKO VAIHTAA VANHAT PATTERIT AINA UUSIIN PATTEREIHIN? luonnollisesti laitteet olivat myös kiinteällä lähetystaajuudella toimivia, ja yhden mikrofonin signaali saatiinkin johdettua alakerran aerobic-tunnin äänentoistojärjestelmään... markalla saa markan koneita.
koko kk:n keikka perustuu taustanauhalle, jonka päälle herrat veisaavat kusenpolttamia sikermiään. nauhan pitää lähteä pyörimään kapellimestarin merkistä HETI, ja biisien pitää tulla tottakai oikeassa järjestyksessä. tätäkään tehtävää ryhmä ei hoida itse, vaan tällä keikalla hommaan nakitettiin gebardin roudari/yleisseppä j-p. "koulutus" tehtävään kesti minuutin, ja tueksi vetoon sai lapun, jossa oli biisin nimiä. osia nimistä ei löytynyt 2 levyltä, joilta show ajettiin (tässä kohtaa meni useasti ns. arpomiseksi), ja showhan siis ajettiin visan kannettavalla cd-soittimella, jossa biisin soitto alkaa noin 3 sekunnin viiveellä play-napin painamisesta... ja tottakai j-p:lle sattui moka! väärä biisi väärään väliin! lavalta asiaan ei suhtauduttu ymmärryksellä, tietenkään. vittuilua tuli kyllä mikkiin.
juontaja janne porkka oli luvannut yleisölle korkeatasoista laulu- ja sketsiviihdettä. kukaan yleisöstä ei kuitenkaan katsonut lavalle päin koko esityksen aikana, ja aplodit olivat vaisuja... sketsiviihteen kohokohta olikin sitten takkien vaihtaminen mustista glitterisiin ennen discosikermää.
keikan jälkeen herrat poistuivat lavalta, ja paikalta kiittämättä ketään. ohjelmatoimiston edustaja, jonka tehtävänä oli hoitaa kk:n langattomat mikit takaisin helsinkiin, kävi ilmoittamassa että "jättäkää, pojat, ne respaan, haen sitten aamulla sieltä", ja poistui dokaamaan. ei muuten viety, vaan jätettiin ne sinne saliin. kiusa se on pienikin kiusa!
gebardin soitto kelpasi tampereen juhlakansalle. soittoa haluttiin jatkettavaksi pilkun jälkeenkin. bändi ei innostunut ajatuksesta, niinkuin en minäkään. koska lisäsetin hintaa ei ollut sovittu, sai juhlija tyytyä lyhempään viihdytykseen.
minä olin elänyt koko päivän siinä uskossa, että miksaisin 2 gebardi-settiä, ja that´s it. miksattavia settejä olikin siis 5, ja syömään pääsin vain kun kävelin tiskin takaa keittiöön, kesken hissijatsi-setin, kyselemättä kenenkään mielipidettä asiaan.
tällasta tampereella. keikkaa seuraavana päivänä visa soitti, ja sanoi, että tampereen vedosta saa vittumaisuuden takia ekstraa liksaan. muuta en olisi hyväksynytkään...
rahaa tarvitaan muuttoon (ja sitä seuraavaan lainaan), tammikuulle (alalla hiljainen), auton huoltoon (aika paljon laittamista ennen katsastusta), macbookiin (ok, ostin jo, mut tekikin aika loven lorpakkoon) yms...
joulun ja uudenvuoden väli siis muutetaan, ja rempataan uutta asuntoa. muuttomatka on lyhyt, mut itse en kanna (miksköhän?)... otan muuttofirman, ja maksetaan sit siitä ittemme kipeiksi. eka remppa on uudet laminaatit lattioille (aika monta metriä paksua pahvia...) ja heti perään wc:n ja kylppärin laattapinnat...
keikkarintamalta:
jouduin tuossa pari vkoa sitten miksaajaksi vetoon, johon todellakaan en olisi halunnut joutua...: Kivikasvoille!(alempana "kk")
kk:n ohjelmatoimisto oli kysynyt tirehtööriltä, että voiko kk käyttää gebardin pa:ta esityksessään. lupa oli myönnetty.
kk ilmoitti tarvitsevansa esitykseen 4 kpl langatonta mikkiä. kysyttiin kuka maksaa mikkien vuokran, koska gebardilta ei tällaista arsenaalia langattomia löydy. ohjelmatoimisto suostui vastahakoisesti. seuraavaksi tuli ilmoitus, että mikit toimitetaan gebardin tallille lähtöaikaan. herrat, jotka kulkivat myös helsingistä, eivät siis voineet kuljettaa muutaman kilon pakettia mersujensa peräkonteissa, vaan kamat sullottiin täpötäyteen gebardin pakuun, ja iso osa pakuun normaalisti mahtuvista rojuista piti sijoittaa ahtaisiin henkilöautoihin. kuljetuksella (tai laitteiston kasauksella tampereen päässä) ei tietenkään ollut sovittua hintaa. mielelläänhän me nähdään ilmaiseksi vähän ylimääräistä vaivaa...
gebardi oli infokatkoksesta johtuen treella 2 tuntia myöhässä. vittuilu alkoi heti roudauksessa. olisi kuulemma ollut treeniaika tunti sitten. meillä oli tunti aikaa kasata koko show (mukaanlukien gebardi big bang, jossa 10 puhallinsoittajaa). eipä tainnut ihan riittää...
kun laitteistoa kasattiin, kk:n kapellimestari (jonka piano tuli kaikille yllätyksenä, ja jonka kytkemisestä pa:han sain vatsahaavan) pyöri koko ajan ympärillä kyselemässä: "joko?". vastasin aina: "saattaa mennä vielä puoli tuntia...", josta mies hermostui toistuvasti. kun linjoja viimein saatiin auki, mies pysytteli vierellä, ja kommentoi jokaista avattua kanavaa tyyliin: "... vähän enemmän alapäätä, yläpäätä lisää 8kHz paikkeilta, fredin mikkiä kovemmalle, tota toista hiljemmalle...". tämä siis ennen kuin edes tiesin, mistä linjasta tuli kenenkin ääntä... luonnollisesti kaikilla oli tarve laulaa mikkeihinsä eri biisejä yhtäaikaa, ja sanoa joka lauseen väliin, että: "tää ei tuu monitorista..."
[olisi pitänyt alkaa puhallinsoittajaksi. miksikö? he kun eivät osallistu roudaukseen. kun puhaltaja saapuu keikalle, hän kantaa autosta nimellisen salkun, tai muun kevyen esineen, kaivaa pillinsä esiin, ja alkaa tuottaa ääntä. lujaa. skaaloja, riffin pätkiä jne...
gebardin puhaltajat, erno ja v-p ovat luultavasti maailman ainoat roudaavat puhaltajat. kiitos heille siitä. i love you guys...]
kk:n langattomat mikit olivat luonnollisesti sekasettiä eli eri merkkisiä ja siksi settinä toisiinsa sopimattomia, ja aivan paskoja. kohinaa piisasi vaikka kuinka, ja soundi oli kuin villasukan läpi puhuttu. kaikkiin oli kuulemma myös vaihdettu patterit. silti 2 mikeistä kuoli kesken puolen tunnin shown. KANNATTASKO VAIHTAA VANHAT PATTERIT AINA UUSIIN PATTEREIHIN? luonnollisesti laitteet olivat myös kiinteällä lähetystaajuudella toimivia, ja yhden mikrofonin signaali saatiinkin johdettua alakerran aerobic-tunnin äänentoistojärjestelmään... markalla saa markan koneita.
koko kk:n keikka perustuu taustanauhalle, jonka päälle herrat veisaavat kusenpolttamia sikermiään. nauhan pitää lähteä pyörimään kapellimestarin merkistä HETI, ja biisien pitää tulla tottakai oikeassa järjestyksessä. tätäkään tehtävää ryhmä ei hoida itse, vaan tällä keikalla hommaan nakitettiin gebardin roudari/yleisseppä j-p. "koulutus" tehtävään kesti minuutin, ja tueksi vetoon sai lapun, jossa oli biisin nimiä. osia nimistä ei löytynyt 2 levyltä, joilta show ajettiin (tässä kohtaa meni useasti ns. arpomiseksi), ja showhan siis ajettiin visan kannettavalla cd-soittimella, jossa biisin soitto alkaa noin 3 sekunnin viiveellä play-napin painamisesta... ja tottakai j-p:lle sattui moka! väärä biisi väärään väliin! lavalta asiaan ei suhtauduttu ymmärryksellä, tietenkään. vittuilua tuli kyllä mikkiin.
juontaja janne porkka oli luvannut yleisölle korkeatasoista laulu- ja sketsiviihdettä. kukaan yleisöstä ei kuitenkaan katsonut lavalle päin koko esityksen aikana, ja aplodit olivat vaisuja... sketsiviihteen kohokohta olikin sitten takkien vaihtaminen mustista glitterisiin ennen discosikermää.
keikan jälkeen herrat poistuivat lavalta, ja paikalta kiittämättä ketään. ohjelmatoimiston edustaja, jonka tehtävänä oli hoitaa kk:n langattomat mikit takaisin helsinkiin, kävi ilmoittamassa että "jättäkää, pojat, ne respaan, haen sitten aamulla sieltä", ja poistui dokaamaan. ei muuten viety, vaan jätettiin ne sinne saliin. kiusa se on pienikin kiusa!
gebardin soitto kelpasi tampereen juhlakansalle. soittoa haluttiin jatkettavaksi pilkun jälkeenkin. bändi ei innostunut ajatuksesta, niinkuin en minäkään. koska lisäsetin hintaa ei ollut sovittu, sai juhlija tyytyä lyhempään viihdytykseen.
minä olin elänyt koko päivän siinä uskossa, että miksaisin 2 gebardi-settiä, ja that´s it. miksattavia settejä olikin siis 5, ja syömään pääsin vain kun kävelin tiskin takaa keittiöön, kesken hissijatsi-setin, kyselemättä kenenkään mielipidettä asiaan.
tällasta tampereella. keikkaa seuraavana päivänä visa soitti, ja sanoi, että tampereen vedosta saa vittumaisuuden takia ekstraa liksaan. muuta en olisi hyväksynytkään...
torstai 25. lokakuuta 2007
nyt...
...iski talvitaudit. flunssa, kurkkukipua, kuumetta, räkää jne...
pariin päivään en päässy ees töihin, eli eipä oo toisaalta tarvinnu katella asiakkaiden urpoiluakaan. huomenna meen kyl tekeen töitä vaik henki lähtis. rahaa tarvitaan.
lara -proggis sentään edistyy.
hinku soittamaan on kova. työkiireet ovat estäneet harrastusta sikäli viime aikoina, että hinku alkaa tuntua fyysisesti. fyysisesti tuntuu myös soittamattomuus. eilen kun otin basson pitkästä aikaa käteen, ja treenasin (soittelin niitänäitä) n. puoli tuntia, alkoi vasemman käden ranteessa olla krampintapaista... ei perkele! nyt lisää soittoa, ja äkkiä! kaikki projektit tulille! mr.moun treenejä, sosiaalinen epäkohta studioon, oma proggis demotukseen!
mutta, mutta:
soitto ei tuo leipää koljan suuhun, eli työasiat ajaa tulevaisuudessakin harrasteiden ohi. aion kyl silti aktivoitua. asianosaiset valmistautukoot osaltaan.
pariin päivään en päässy ees töihin, eli eipä oo toisaalta tarvinnu katella asiakkaiden urpoiluakaan. huomenna meen kyl tekeen töitä vaik henki lähtis. rahaa tarvitaan.
lara -proggis sentään edistyy.
hinku soittamaan on kova. työkiireet ovat estäneet harrastusta sikäli viime aikoina, että hinku alkaa tuntua fyysisesti. fyysisesti tuntuu myös soittamattomuus. eilen kun otin basson pitkästä aikaa käteen, ja treenasin (soittelin niitänäitä) n. puoli tuntia, alkoi vasemman käden ranteessa olla krampintapaista... ei perkele! nyt lisää soittoa, ja äkkiä! kaikki projektit tulille! mr.moun treenejä, sosiaalinen epäkohta studioon, oma proggis demotukseen!
mutta, mutta:
soitto ei tuo leipää koljan suuhun, eli työasiat ajaa tulevaisuudessakin harrasteiden ohi. aion kyl silti aktivoitua. asianosaiset valmistautukoot osaltaan.
tiistai 16. lokakuuta 2007
silloin...
kun on kiire, soi puhelin. tauotta. niin tänäänkin...
samalla kun yritin kolvata dmx-johtoa (erittäin ikävää puuhaa ilman häiriöitäkin), selvittelin kuopioon tehtävää laitetarjousta, ja keikka-asioita.
autoa ajaessa, kun hain lisää tarvikkeita kiertuevalmisteluihin, selvitin koljan sirkukseen vientiä, mahdollista to-pe keikkaa, ja muita keikka-asioita.
tervomaan rundia pakattaessa selvitin lisää sirkusta, tarjousta ja keikkoja.
ei ihme, että välillä tulee virheitä.
samalla kun yritin kolvata dmx-johtoa (erittäin ikävää puuhaa ilman häiriöitäkin), selvittelin kuopioon tehtävää laitetarjousta, ja keikka-asioita.
autoa ajaessa, kun hain lisää tarvikkeita kiertuevalmisteluihin, selvitin koljan sirkukseen vientiä, mahdollista to-pe keikkaa, ja muita keikka-asioita.
tervomaan rundia pakattaessa selvitin lisää sirkusta, tarjousta ja keikkoja.
ei ihme, että välillä tulee virheitä.
perjantai 12. lokakuuta 2007
tänään...
...bottalle gebardin kanssa. maailman paskin saliakustiikka, henkilökunnan arviolla hiljainen ilta.
miksi tänne tulisi kukaan katsomaan orkesteriesitystä? eihän tollasessa salissa saa edes mistään selvää... no, kuten kaikki tiedämme, se onkin paskan miksaajan vika. "laita vähemmän kaikua, eihän tosta saa mitään tolkkua..." (tämän olen kuullut bottalla). ja känni-ääliölle on vaikea selittää asiaa. turku-postaus selvittää tilanteen epätietoiselle.
"onneksi" soittoa on 3 settiä(!). 3! missä on illan kliimaksi, kun bändi tulee takaisin aina vaan uudestaan ja uudestaan, ja joutuu vetämään kaikki kusen polttamat, muuten ohjelmistosta poistetut, biisit, että saisi illan musisoitua...
bottalla on hyvä ruoka ja bissee niin paljon kuin haluaa. montakohan otan?
miksi tänne tulisi kukaan katsomaan orkesteriesitystä? eihän tollasessa salissa saa edes mistään selvää... no, kuten kaikki tiedämme, se onkin paskan miksaajan vika. "laita vähemmän kaikua, eihän tosta saa mitään tolkkua..." (tämän olen kuullut bottalla). ja känni-ääliölle on vaikea selittää asiaa. turku-postaus selvittää tilanteen epätietoiselle.
"onneksi" soittoa on 3 settiä(!). 3! missä on illan kliimaksi, kun bändi tulee takaisin aina vaan uudestaan ja uudestaan, ja joutuu vetämään kaikki kusen polttamat, muuten ohjelmistosta poistetut, biisit, että saisi illan musisoitua...
bottalla on hyvä ruoka ja bissee niin paljon kuin haluaa. montakohan otan?
mitä tapahtuu...
...kun:
-on kipeänä
-työskentelee aamuyhdeksästä iltaneljään...
-lähtee keikalle klo 18...
-pääsee nukkumaan esim. klo 4 aamulla...
-aloittaa aamulla saman rumban alusta...
-...ja toistaa samaa 4 viikkoa?
kuoleeko?
ehkä. jää nähtäväksi...
nyt tartteis lomaa.
-on kipeänä
-työskentelee aamuyhdeksästä iltaneljään...
-lähtee keikalle klo 18...
-pääsee nukkumaan esim. klo 4 aamulla...
-aloittaa aamulla saman rumban alusta...
-...ja toistaa samaa 4 viikkoa?
kuoleeko?
ehkä. jää nähtäväksi...
nyt tartteis lomaa.
sunnuntai 7. lokakuuta 2007
parasta, mitä tiedän...
... on känninen yleisö. gebardi-keikka turun "high-class-humppa"-ravintolassa, koomassa, eilisiltana.
1. vanhempi, n. 50v mies, pukeutumisesta päätellen ylempää tulotasoa:
A:-"meinaako nää soittaa mitään oikeeta musaa?"
K:-"en tiedä... mikä on sun mielestä oikeeta musaa tänne?"
A:-"stounssii, zeppeliinii, whota..."
K:-"eipä taida soittaa..."
A:-"no tää nyt on ainaki ihan paskaa!"
[herrasmies on luultavimmin erimieltä muun kansan kanssa tanssimusiikin syvimmästä olemuksesta. itse näen varttuneemman bilekansan veivaamassa lanteitaan mieluummin t.kansan kuin esim. the whon rytmien tahtiin. mutta eipä siinä, mielipiteensä kaikilla...
sananen kaikille, jotka ovat tyytymättömiä/tyytyväisiä illan musiikkitarjontaan:
osoittakaa kehunne/haukkunne baarin hlökunnalle tai suoraan bändille. MIKSAAJA EI OLE MIKÄÄN VITUN PALAUTELAATIKKO! miksaajan töitä (so. bändin kuuntelu) vaikeuttaa huomattavasti se, että joku höpöttää toiseen korvaan tyhjänpäiväisyyksiä.]
2. vanhempi rouvashenkilö:
A:-"hei, hei, hei..." (tönii kylkeen)
K:-"no MITÄ?!"
A:-"miks noita on tuolla lavalla 7? saman homman hoitas kolmestaan helposti..."
K:-"ai 3 tyyppiä soittas yhtäaikaa rumpuja, bassoja, kitaraa, koskettimia, saksofonia, trumpettia, ja laulais kaiken päälle...?"
A:-"nii-i. miks noita on 7? (alkaa ärtymään)
K:-"etpä taida olla muusikkosukua..."
A:-"sitäpaitsi kuka tahansa osaa hoitaa ton sun homman..."
K:-"tervetuloa töihin. tän loppusetin teet ilmaseks, että vakuutun kyvyistäsi, etkä ole pelkkä PASKANJAUHAJA, seuraavasta setistä maksan sit palkkaa!"
(rouvashenkilö poistuu hivenen säikähtäneen oloisena takavasemmalle. jatkaa sieltä tökkimällä sormella kylkeen, tai "leikkisästi" tanssimalla päälle...)
[turkulaiset... MIKÄ VITTU TEITÄ VAIVAA? ihme juttu, et aina täällä turussa saa vastailla typeriin kysymyksiin koko vedon ajan, ja känninen jengi tulee iholle...]
3. todella pelottava nainen:
A:-"ööääärrggh... mitä plöössä veggun---" (haisee helvetin pahalta. vanhalta viiniltä. tuijottaa hapuilevasti, ja kulmien alta. sammaltaa vahvasti. koordinaatio menetetty.)
K:-"iltaa sullekin"
A:-"mitä sä teet? maksetaaks sulle tosta?"
K:-"miksaan bändiä. maksetaan."
A:-"miks sä et sit tee mitään?" (juuri tässä kohtaa minulla ei ollut tarvetta pakonomaisesti liikutella kaikkia liukuja, koska homma siinä kohtaa toimi ilmankin...)
K:-"tällä hetkellä ei tarvii"
A:-"siis vittu toi on paskaa!"
K:-"anteeks, siis mikä?"
A:-"toi sun vitun asenne..."
K:-"ok. voisitsä mennä. mulla ois tässä töitä tekemättä..."
(asiakas poistuu 10cm taaksepäin, ottaa tukea takanaan olevasta pöydästä, kaataen siinä olevat tuopit, ja tulee takaisin...)
A:-"siis vittu mua vituttaa toi sun asenne..."
K:-"kuule. kerroppa missä oot töissä, niin mä tuun maanantaina kännissä sun työpaikalle vittuilemaan."
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no anna tulla"
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no kerro"
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no voi hyvä tavaton... KERRO!"
(asiakas poistuu taaksemmas, ja mutisee jotain. ilme on muuttunut uhkaavaksi, suorastaan murhaavaksi. asiakas palaa takaisin luokseni.)
A:-"kuka sä oikein luulet olevas?" (aivan helmi kysymys, muuten. paras kaikista.)
K:-"kysymys kuuluu: kuka SÄ luulet olevas?"
A:-"mä ainakin hoidan työni hyvin"
K:-"juu, uskotaan. mä en sit varmaan hoida?"
A:-"koska sä et tee mitään, mä teen!" (tarttuu pöydän liukuihin. läppään naisen kädet ns. huittuun...)
K:-"pöytään et koske. lähdes nyt meneen siitä."
(asiakas yrittää uudestaan. läppään kädet toistamiseen pois.)
K:-"koeta nyt uskoa"
A:-"vittu mua vituttaa..."
K:-"niin muakin. mutta älä huoli, kyllä sun lääkitys saadaan vielä kohdalleen, suomessa on tasokas mielenterveydenhuolto..."
(asiakas yrittää vielä kerran tarttua hanikoihin)
K:-"NYT PAINUT VITTUUN SIITÄ!!!" (nyt alkaa ns. palaa käämi)
(asiakas siirtyy eteeni, bändin ja minun väliin, ja jää tuijottamaan silmiin murhakatseellaan. huojuu kuin paju tuulessa.)
(myöhemmin, setin loputtua, asiakas yrittää taas tulla jutustelemaan. kuuntelematta sanaakaan, asetan keskisormeni ojoon naisen naaman eteen, noin sentin päähän nenästä. muutaman sekunnin päästä jatkan backstagelle.)
takapihalla tupakalle osuu ravintolan työntekijä, jolle kerron tapahtuneesta. hän vastaa kertomalla muutamaa viikkoa aikaisemmin ravintolassa vierailleesta katri ylanderista:
RT:-"siis sillä luki raiderissa, että miksaajan työpisteen luona pitää olla turvamies...!"(naureskelee)
K:-"tämäniltaisen perusteella ei kuulosta kovin kohtuuttomalta..."
RT:-"nii joo, mut sen raiderissa luki, et lavan reunoillakin pitää olla 2 järkkäriä..."(naureskelee, ei tajua närkästyneisyyttäni)
NO MIKSIKÖHÄN! ravintola on vastuussa esiintyjien ja teknikoiden koskemattomuudesta esiintymisen aikana. säästötoimenpiteestäkö on kyse, kun näitä järkkäreitä ei saada paikalle koskaan...
edellisenä iltana laivalla setti piti laittaa poikki useaksi minuutiksi, kun joku steroidihöyryinen kotibodari yritti repiä kosketinsoittimet lavalta kesken esityksen...
mistä vitusta näitä oikein riittää? perkele.
1. vanhempi, n. 50v mies, pukeutumisesta päätellen ylempää tulotasoa:
A:-"meinaako nää soittaa mitään oikeeta musaa?"
K:-"en tiedä... mikä on sun mielestä oikeeta musaa tänne?"
A:-"stounssii, zeppeliinii, whota..."
K:-"eipä taida soittaa..."
A:-"no tää nyt on ainaki ihan paskaa!"
[herrasmies on luultavimmin erimieltä muun kansan kanssa tanssimusiikin syvimmästä olemuksesta. itse näen varttuneemman bilekansan veivaamassa lanteitaan mieluummin t.kansan kuin esim. the whon rytmien tahtiin. mutta eipä siinä, mielipiteensä kaikilla...
sananen kaikille, jotka ovat tyytymättömiä/tyytyväisiä illan musiikkitarjontaan:
osoittakaa kehunne/haukkunne baarin hlökunnalle tai suoraan bändille. MIKSAAJA EI OLE MIKÄÄN VITUN PALAUTELAATIKKO! miksaajan töitä (so. bändin kuuntelu) vaikeuttaa huomattavasti se, että joku höpöttää toiseen korvaan tyhjänpäiväisyyksiä.]
2. vanhempi rouvashenkilö:
A:-"hei, hei, hei..." (tönii kylkeen)
K:-"no MITÄ?!"
A:-"miks noita on tuolla lavalla 7? saman homman hoitas kolmestaan helposti..."
K:-"ai 3 tyyppiä soittas yhtäaikaa rumpuja, bassoja, kitaraa, koskettimia, saksofonia, trumpettia, ja laulais kaiken päälle...?"
A:-"nii-i. miks noita on 7? (alkaa ärtymään)
K:-"etpä taida olla muusikkosukua..."
A:-"sitäpaitsi kuka tahansa osaa hoitaa ton sun homman..."
K:-"tervetuloa töihin. tän loppusetin teet ilmaseks, että vakuutun kyvyistäsi, etkä ole pelkkä PASKANJAUHAJA, seuraavasta setistä maksan sit palkkaa!"
(rouvashenkilö poistuu hivenen säikähtäneen oloisena takavasemmalle. jatkaa sieltä tökkimällä sormella kylkeen, tai "leikkisästi" tanssimalla päälle...)
[turkulaiset... MIKÄ VITTU TEITÄ VAIVAA? ihme juttu, et aina täällä turussa saa vastailla typeriin kysymyksiin koko vedon ajan, ja känninen jengi tulee iholle...]
3. todella pelottava nainen:
A:-"ööääärrggh... mitä plöössä veggun---" (haisee helvetin pahalta. vanhalta viiniltä. tuijottaa hapuilevasti, ja kulmien alta. sammaltaa vahvasti. koordinaatio menetetty.)
K:-"iltaa sullekin"
A:-"mitä sä teet? maksetaaks sulle tosta?"
K:-"miksaan bändiä. maksetaan."
A:-"miks sä et sit tee mitään?" (juuri tässä kohtaa minulla ei ollut tarvetta pakonomaisesti liikutella kaikkia liukuja, koska homma siinä kohtaa toimi ilmankin...)
K:-"tällä hetkellä ei tarvii"
A:-"siis vittu toi on paskaa!"
K:-"anteeks, siis mikä?"
A:-"toi sun vitun asenne..."
K:-"ok. voisitsä mennä. mulla ois tässä töitä tekemättä..."
(asiakas poistuu 10cm taaksepäin, ottaa tukea takanaan olevasta pöydästä, kaataen siinä olevat tuopit, ja tulee takaisin...)
A:-"siis vittu mua vituttaa toi sun asenne..."
K:-"kuule. kerroppa missä oot töissä, niin mä tuun maanantaina kännissä sun työpaikalle vittuilemaan."
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no anna tulla"
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no kerro"
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no voi hyvä tavaton... KERRO!"
(asiakas poistuu taaksemmas, ja mutisee jotain. ilme on muuttunut uhkaavaksi, suorastaan murhaavaksi. asiakas palaa takaisin luokseni.)
A:-"kuka sä oikein luulet olevas?" (aivan helmi kysymys, muuten. paras kaikista.)
K:-"kysymys kuuluu: kuka SÄ luulet olevas?"
A:-"mä ainakin hoidan työni hyvin"
K:-"juu, uskotaan. mä en sit varmaan hoida?"
A:-"koska sä et tee mitään, mä teen!" (tarttuu pöydän liukuihin. läppään naisen kädet ns. huittuun...)
K:-"pöytään et koske. lähdes nyt meneen siitä."
(asiakas yrittää uudestaan. läppään kädet toistamiseen pois.)
K:-"koeta nyt uskoa"
A:-"vittu mua vituttaa..."
K:-"niin muakin. mutta älä huoli, kyllä sun lääkitys saadaan vielä kohdalleen, suomessa on tasokas mielenterveydenhuolto..."
(asiakas yrittää vielä kerran tarttua hanikoihin)
K:-"NYT PAINUT VITTUUN SIITÄ!!!" (nyt alkaa ns. palaa käämi)
(asiakas siirtyy eteeni, bändin ja minun väliin, ja jää tuijottamaan silmiin murhakatseellaan. huojuu kuin paju tuulessa.)
(myöhemmin, setin loputtua, asiakas yrittää taas tulla jutustelemaan. kuuntelematta sanaakaan, asetan keskisormeni ojoon naisen naaman eteen, noin sentin päähän nenästä. muutaman sekunnin päästä jatkan backstagelle.)
takapihalla tupakalle osuu ravintolan työntekijä, jolle kerron tapahtuneesta. hän vastaa kertomalla muutamaa viikkoa aikaisemmin ravintolassa vierailleesta katri ylanderista:
RT:-"siis sillä luki raiderissa, että miksaajan työpisteen luona pitää olla turvamies...!"(naureskelee)
K:-"tämäniltaisen perusteella ei kuulosta kovin kohtuuttomalta..."
RT:-"nii joo, mut sen raiderissa luki, et lavan reunoillakin pitää olla 2 järkkäriä..."(naureskelee, ei tajua närkästyneisyyttäni)
NO MIKSIKÖHÄN! ravintola on vastuussa esiintyjien ja teknikoiden koskemattomuudesta esiintymisen aikana. säästötoimenpiteestäkö on kyse, kun näitä järkkäreitä ei saada paikalle koskaan...
edellisenä iltana laivalla setti piti laittaa poikki useaksi minuutiksi, kun joku steroidihöyryinen kotibodari yritti repiä kosketinsoittimet lavalta kesken esityksen...
mistä vitusta näitä oikein riittää? perkele.
tiistai 2. lokakuuta 2007
työtätyötätyötätyötätyötätyötä....
vidu kä on pitäny työt kiireisenä.
viimeset pari viikko oon tehny ensin aamusta 12 tunnin työpäivän, ja muutamana iltana olen käynyt vielä keikalla sen päälle. sunnuntain istuin miksaamassa lauran viisua, ja ens sunnutaina jatkan. hyvä siitä tulee, et eipä mee hukkaankaan käytetty aika.
tapasin aika mulkun asiakkaan tuossa pari päivää sitten... jannulla ikää reilut 20, mutta besserwisser-asennetta sitten kymmenien vuosien edestä...
ko. asiakas tuli aamulla hakemaan kamoja varastolta, ja marisi koko ajan että "homma kusee, piti olla jo pelipaikalla..." yms. eipä osannut hän myöskään pakata autoa, joka sitten piti purkaa kertaalleen, ja pakata uudestaan.
tässä vaiheessa täydennän, että lista laitevaatimuksista tuli asiakkaalta edellisenä iltana (su, n. klo 21, joka on paras aika ilmoitella yhtään mitään...), laitelista kattoi likipitäen kaiken varastoilla (tähdennettäköön, että muutto on vielä kesken) olevan valolaitteiston.
ja ylimääräistäkin. mutta tätähän asiakas ei ollut viitsinyt tarkistaa firman nettisivuilta, jossa se on kätevästi kaikkien luettavissa. sen sijaan tyytyi hän marisemaan joka kerralla enemmän, kun ilmoitin että ko. laitetta ei firmalta löydy ("voi vittu, tän piti olla selvä juttu...").
keikalle lähdettyään asiakas sitten soitteli minulle noin 10 minuutin välein, ja valitti "puuttuvista" kamoista. ensin hukassa oli lavan verhoilukankaat.
1.
A:-"missä lavarätit?"
K:-"en tiedä"
A:-"mitä vittua? mihin sä ne pakkasit?"
K:-"en mihinkään. sä pakkasit ne itse"
A:-"jaaha" (luuri kiinni)
2.
A:-"nää trussinostimet on väärät"
K:-"tollasethan siinä teidän listassa luki"
A:-"niinii, mut nää ei nosta tarpeeks ylös"
(tässä vaiheessa delegoin neuvottelun pomolle, joka ilmoitti asiakkaalle, että firman vuokralaiteluettelo OMINAISUUKSINEEN löytyy webistä. sieltä löytyy myös nostimien maksiminostokorkeus. että SAA TARKISTAA!)
3.
A:-"missä on valojen värikalvot"
K:-"ei oo listassa, eli en pakannu"
A:-"no voi vittu, siihenhän mä ne kirjotin lapun yläkulmaan punasella tussilla"
(tilaajan lapun yläkulmaan oli kirjoitettu "19, 155, 162" [viittaa kalvojen värikoodeihin]. siinä kaikki.)
K:-"no enpä osannu tulkita tota kalvotilaukseksi... koska ei lue mitään määriä, laitanko yhden kutakin?" (tämä oli jo vittuilua taholtani...)
A:-"laita ny vittu niin että riittää kaikille PARreille..."
K:-"sulla on niitä 8kpl. jos sit vaikka 3 kutakin... tuutko hakemaan?"
myöhemmin pomo soitti asiakkaalle, ja kertoi painokkaasti asioiden hoitamisen mallia. asiakkaalla lienee nyttemmin punaiset korvat.
seuraavana aamuna kamat tulivat takaisin varastolle, enkä ole ehkä ikinä nähnyt huonommin pakattua vuokratavaraläjää. kaikkia mahdollisia kamoja sekaisin kaikissa laatikoissa. tätä sotkua purin useamman tunnin. asiakas ei uskaltanut itse palauttaa laitteita, vaan laittoi adjutanttinsa asialle. ehkä ihan hyvä niin.
ilmeisesti asiakas halusi tehdä johonkuhun vaikutuksen keikalle tuomallaan tavaraläjällä. puolet kamoista tuli kuitenkin käyttämättömänä takaisin. tunnistin ne omista teippauksistani, nippusiteistä, joita ei oltu avattu jne... toivottavasti ees lohkes...
viimeset pari viikko oon tehny ensin aamusta 12 tunnin työpäivän, ja muutamana iltana olen käynyt vielä keikalla sen päälle. sunnuntain istuin miksaamassa lauran viisua, ja ens sunnutaina jatkan. hyvä siitä tulee, et eipä mee hukkaankaan käytetty aika.
tapasin aika mulkun asiakkaan tuossa pari päivää sitten... jannulla ikää reilut 20, mutta besserwisser-asennetta sitten kymmenien vuosien edestä...
ko. asiakas tuli aamulla hakemaan kamoja varastolta, ja marisi koko ajan että "homma kusee, piti olla jo pelipaikalla..." yms. eipä osannut hän myöskään pakata autoa, joka sitten piti purkaa kertaalleen, ja pakata uudestaan.
tässä vaiheessa täydennän, että lista laitevaatimuksista tuli asiakkaalta edellisenä iltana (su, n. klo 21, joka on paras aika ilmoitella yhtään mitään...), laitelista kattoi likipitäen kaiken varastoilla (tähdennettäköön, että muutto on vielä kesken) olevan valolaitteiston.
ja ylimääräistäkin. mutta tätähän asiakas ei ollut viitsinyt tarkistaa firman nettisivuilta, jossa se on kätevästi kaikkien luettavissa. sen sijaan tyytyi hän marisemaan joka kerralla enemmän, kun ilmoitin että ko. laitetta ei firmalta löydy ("voi vittu, tän piti olla selvä juttu...").
keikalle lähdettyään asiakas sitten soitteli minulle noin 10 minuutin välein, ja valitti "puuttuvista" kamoista. ensin hukassa oli lavan verhoilukankaat.
1.
A:-"missä lavarätit?"
K:-"en tiedä"
A:-"mitä vittua? mihin sä ne pakkasit?"
K:-"en mihinkään. sä pakkasit ne itse"
A:-"jaaha" (luuri kiinni)
2.
A:-"nää trussinostimet on väärät"
K:-"tollasethan siinä teidän listassa luki"
A:-"niinii, mut nää ei nosta tarpeeks ylös"
(tässä vaiheessa delegoin neuvottelun pomolle, joka ilmoitti asiakkaalle, että firman vuokralaiteluettelo OMINAISUUKSINEEN löytyy webistä. sieltä löytyy myös nostimien maksiminostokorkeus. että SAA TARKISTAA!)
3.
A:-"missä on valojen värikalvot"
K:-"ei oo listassa, eli en pakannu"
A:-"no voi vittu, siihenhän mä ne kirjotin lapun yläkulmaan punasella tussilla"
(tilaajan lapun yläkulmaan oli kirjoitettu "19, 155, 162" [viittaa kalvojen värikoodeihin]. siinä kaikki.)
K:-"no enpä osannu tulkita tota kalvotilaukseksi... koska ei lue mitään määriä, laitanko yhden kutakin?" (tämä oli jo vittuilua taholtani...)
A:-"laita ny vittu niin että riittää kaikille PARreille..."
K:-"sulla on niitä 8kpl. jos sit vaikka 3 kutakin... tuutko hakemaan?"
myöhemmin pomo soitti asiakkaalle, ja kertoi painokkaasti asioiden hoitamisen mallia. asiakkaalla lienee nyttemmin punaiset korvat.
seuraavana aamuna kamat tulivat takaisin varastolle, enkä ole ehkä ikinä nähnyt huonommin pakattua vuokratavaraläjää. kaikkia mahdollisia kamoja sekaisin kaikissa laatikoissa. tätä sotkua purin useamman tunnin. asiakas ei uskaltanut itse palauttaa laitteita, vaan laittoi adjutanttinsa asialle. ehkä ihan hyvä niin.
ilmeisesti asiakas halusi tehdä johonkuhun vaikutuksen keikalle tuomallaan tavaraläjällä. puolet kamoista tuli kuitenkin käyttämättömänä takaisin. tunnistin ne omista teippauksistani, nippusiteistä, joita ei oltu avattu jne... toivottavasti ees lohkes...
sunnuntai 23. syyskuuta 2007
päätin...
...taas kirjotella tännekin jotain. edellisestä on taas aikaa.
käytiin kreikassa taas venereissulla. kelit suosi, ja hauskaa oli. laura kirjoittaa blogissaan kattavammin... painoa tais tulla tosin lisää. kreikkalaiset suosivat ruoassaan runsasta rasvaa. tai sit itse valitsen annokseni väärin... mene tiedä.
epoksiurakka basson otelautaan valmistui, ja voin sanoa että kannatti. nyt soi basso niinku pitääkin, ja pitäis kestääkin pidempään. tulipahan opeteltua uus taito. taidankin hakea työtä soitinkorjaajilta. he kun eivät halua ton sortin hommia hoidettavakseen. haisee kuulemma liikaa, ja on hankalaa... paskapuhetta, sanon minä. pieteettiä vaatii kyllä.
tästä sit alkaaki työt. karin varaston muutto keikkojen ohessa pitänee kiireisenä pitkälle syksyyn... rubikkia on vähän, mut gebardia sit enempi. työmatka lyhenee kyllä 20km suuntaansa.
myöhemmin lisää...
käytiin kreikassa taas venereissulla. kelit suosi, ja hauskaa oli. laura kirjoittaa blogissaan kattavammin... painoa tais tulla tosin lisää. kreikkalaiset suosivat ruoassaan runsasta rasvaa. tai sit itse valitsen annokseni väärin... mene tiedä.
epoksiurakka basson otelautaan valmistui, ja voin sanoa että kannatti. nyt soi basso niinku pitääkin, ja pitäis kestääkin pidempään. tulipahan opeteltua uus taito. taidankin hakea työtä soitinkorjaajilta. he kun eivät halua ton sortin hommia hoidettavakseen. haisee kuulemma liikaa, ja on hankalaa... paskapuhetta, sanon minä. pieteettiä vaatii kyllä.
tästä sit alkaaki työt. karin varaston muutto keikkojen ohessa pitänee kiireisenä pitkälle syksyyn... rubikkia on vähän, mut gebardia sit enempi. työmatka lyhenee kyllä 20km suuntaansa.
myöhemmin lisää...
perjantai 7. syyskuuta 2007
aloitin...
...otelaudan epoksoinnin. aikamoista hommaa ku pitäs saada tehtyä 20 ohuenohutta kerrosta, ja päivässä kerkee tehdä ehkä 2. kuivuu nääs tökötti hitaasti... onneks kerkesin vähän treenata vanhalla joutokaulalla ensin...
puolisoni koittaa houkutella minua facebookin käyttäjäksi. kannattaneeko? päivässä kun pitää töiden ja lapsenhoidon lisäksi keretä tsekkaamaan netistäkin monta saittia... tarviinko todella lisää koukuttavaa ympäristöä?
tänään on vapaata. aurinko paistaa, epoksi haisee. eipä kai valittamista...
puolisoni koittaa houkutella minua facebookin käyttäjäksi. kannattaneeko? päivässä kun pitää töiden ja lapsenhoidon lisäksi keretä tsekkaamaan netistäkin monta saittia... tarviinko todella lisää koukuttavaa ympäristöä?
tänään on vapaata. aurinko paistaa, epoksi haisee. eipä kai valittamista...
torstai 6. syyskuuta 2007
meinasin...
...taas kirjottaa, etten jaksa kirjottaa. mutta ei! nyt tulee.
on taas tullu tehtyä gebardia, pitkän tauon jälkeen. aika vanhoilla raiteilla mennään. pari uutta viisua on kyl kierrossa...
gebardi soittaa laivalla keikan poikkeavalla kokoonpanolla. tämä konsertti piti käännöslupia (esim. elvistä suomeks, omalla tekstillä ja discona) varten äänittää. hyvin. eli moniraitaisena, ja miksata studiossa. ideasta luovuttiin... miksi? hinta on vastaus. äänitellään sit minidiskillä. oikea miksauspöytä pitää silti vuokrata...
ihme sudenkuoppa tuo palkkahomma. ottaa päivätyön, et ei tarviis käydä keikoilla niin paljoo. joutuu käymään keikoilla, kun päivätyön liksa on liian pieni. luulis et liksa on kohdallaan ku tekee töitä yötäpäivää, mut eipä tässä vielä rahaan hukuta...
studiohommaakin puskis taas... á-capella -bändin miksausta. tiedä häntä, tutumpiakin genrejä tulee äkkiä mieleen. ja lara -hommakin on ollu työkiireiden takia jäässä liian kauan. mut toisaalta se ei ookaan ku yhden biisin miksausta vaille valmis...
studiosta puheenollen... sekin alkaa nyt sit olla virallisestikin valmis. loppusiivousta, ja parin hyllyn rakentamista vaille... siivousjärjestelyistäkin on sovittu. otettiin maksullinen siivooja, kun ei itse kuitenkaan osata pitää kuosissa, tai siis matias ei... : )
ajattelin säästää pari satasta, ja opetella epoksoimaan nauhattoman basson otelaudan itse. nyt muutaman päivän treenattuani (vanhaan kaularaatoon) alkaa jo sujua, mut silti vielä jänskättää... mitä jos ryssin varsinaisen työkappaleen...? paljonkohan uusi kaula maksaa? saako niitä? mistä? onko kuu juustoa vai kuttaperkaa?
on taas tullu tehtyä gebardia, pitkän tauon jälkeen. aika vanhoilla raiteilla mennään. pari uutta viisua on kyl kierrossa...
gebardi soittaa laivalla keikan poikkeavalla kokoonpanolla. tämä konsertti piti käännöslupia (esim. elvistä suomeks, omalla tekstillä ja discona) varten äänittää. hyvin. eli moniraitaisena, ja miksata studiossa. ideasta luovuttiin... miksi? hinta on vastaus. äänitellään sit minidiskillä. oikea miksauspöytä pitää silti vuokrata...
ihme sudenkuoppa tuo palkkahomma. ottaa päivätyön, et ei tarviis käydä keikoilla niin paljoo. joutuu käymään keikoilla, kun päivätyön liksa on liian pieni. luulis et liksa on kohdallaan ku tekee töitä yötäpäivää, mut eipä tässä vielä rahaan hukuta...
studiohommaakin puskis taas... á-capella -bändin miksausta. tiedä häntä, tutumpiakin genrejä tulee äkkiä mieleen. ja lara -hommakin on ollu työkiireiden takia jäässä liian kauan. mut toisaalta se ei ookaan ku yhden biisin miksausta vaille valmis...
studiosta puheenollen... sekin alkaa nyt sit olla virallisestikin valmis. loppusiivousta, ja parin hyllyn rakentamista vaille... siivousjärjestelyistäkin on sovittu. otettiin maksullinen siivooja, kun ei itse kuitenkaan osata pitää kuosissa, tai siis matias ei... : )
ajattelin säästää pari satasta, ja opetella epoksoimaan nauhattoman basson otelaudan itse. nyt muutaman päivän treenattuani (vanhaan kaularaatoon) alkaa jo sujua, mut silti vielä jänskättää... mitä jos ryssin varsinaisen työkappaleen...? paljonkohan uusi kaula maksaa? saako niitä? mistä? onko kuu juustoa vai kuttaperkaa?
keskiviikko 15. elokuuta 2007
työt
ensin painaa ku on liikaa niitä. ei kerkee käymään ees kotona, ja nukkuu yönsä jossain epämääräsessä majoituksessa.
sitten kun niitä ei ole, tulee huoli taloudesta. tässä kuussa mulla on 1 keikka, rubik rock the globessa, kuopiossa. ois ollu 3 enemmänkin, mut en saanu koljalle hoitajaa lauran reissun ajaksi. ja tältä pohjalta pitäs lähtee kreikkaan ens kuussa...
sain kuitenkin duunia uudenmaan kiertuetekniikan varastolta. PA:n kasausta jne. palkka on paska, mut eipähän oo työt aina yöllä/viikonloppuna...
sitten kun niitä ei ole, tulee huoli taloudesta. tässä kuussa mulla on 1 keikka, rubik rock the globessa, kuopiossa. ois ollu 3 enemmänkin, mut en saanu koljalle hoitajaa lauran reissun ajaksi. ja tältä pohjalta pitäs lähtee kreikkaan ens kuussa...
sain kuitenkin duunia uudenmaan kiertuetekniikan varastolta. PA:n kasausta jne. palkka on paska, mut eipähän oo työt aina yöllä/viikonloppuna...
maanantai 30. heinäkuuta 2007
kuopiossa, part deux
tku-oulu-kpio -rundin päätepiste.
turussa vedettiin osiksella. pieni, kouluruokalaa muistuttava huone oli täynnä oman alansa aktiiveja, ja teknisistä ongelmista huolimatta (liian pieni PA jne..) ilta onnistui ihan hyvin...
oulussa oli hyvin kaikki. festarikattaus, ja bändi sai täyden raiderin, ekaa kertaa. ruoka oli hyvää...
kuopio, rockcock. täällä sitten kusikin kaikki. keikan jälkeen minä tai kukaan bändistä ei osannut nimetä yhtään asiaa, joka olisi mennyt ns. putkeen.
kuulemani ennakkohuhut PA:sta pitivät paikkansa. Kyse oli mainion kuopiolaisorkesterin, rosy dreamin, treenikämpän laulukamoista. soittelin asiasta paikalliselle järjestäjälle (igor "siperian hurtta") etukäteen useaan otteeseen. sanottiin, että hommatulla PA:lla "on pakko pärjätä", tai "muuta PA:ta ei saa mistään". viimeksimainittuun voin vain todeta, että suomessa on arviolta 500 PA-vuokrafirmaa. puhelin vittu käteen!
kuopiossa mikkimanut jättivät ensin kytkemättä linjoja, koska "ei niitä kuitenkaan tarvita, kyllähän se nyt täältä lavaltakin kuuluu..." (jätettäiskö toi päätös kuitenkin miksaajalle...).
sitten kuoli ensin yksi monitori, ja jäljelle jäi toinen. tämä puolestaan rikkoutui kesken toisen biisin. kolmannessa biisissä kuoli "PA":n botnen päätevahvistin.
paikan talonmies tietenkin pyyteli anteeksi vuolaasti, mutta sepä ei minun keikkaani pelastanut.
illalla, juotuani tarpeeksi, vitutus alkoi hälventyä, ja pystyin toteamaan sen tosiseikan, että tekniikasta huolimatta, bändi soitti hienosti...
myöhemmin tapasin kolleegan, joka oli tehnyt keikan samalla lavalla, ja samalla PA:lla. hän taas tiesi kertoa, että ko. paikan tekniikasta tullaan tekemään useita valituksia festarin järjestäjätaholle. aion osallistua ruotimiseen...
tuskin mennään tonne toisten...
igorista avaudun kiinnostuneille henkilökohtaisesti.
turussa vedettiin osiksella. pieni, kouluruokalaa muistuttava huone oli täynnä oman alansa aktiiveja, ja teknisistä ongelmista huolimatta (liian pieni PA jne..) ilta onnistui ihan hyvin...
oulussa oli hyvin kaikki. festarikattaus, ja bändi sai täyden raiderin, ekaa kertaa. ruoka oli hyvää...
kuopio, rockcock. täällä sitten kusikin kaikki. keikan jälkeen minä tai kukaan bändistä ei osannut nimetä yhtään asiaa, joka olisi mennyt ns. putkeen.
kuulemani ennakkohuhut PA:sta pitivät paikkansa. Kyse oli mainion kuopiolaisorkesterin, rosy dreamin, treenikämpän laulukamoista. soittelin asiasta paikalliselle järjestäjälle (igor "siperian hurtta") etukäteen useaan otteeseen. sanottiin, että hommatulla PA:lla "on pakko pärjätä", tai "muuta PA:ta ei saa mistään". viimeksimainittuun voin vain todeta, että suomessa on arviolta 500 PA-vuokrafirmaa. puhelin vittu käteen!
kuopiossa mikkimanut jättivät ensin kytkemättä linjoja, koska "ei niitä kuitenkaan tarvita, kyllähän se nyt täältä lavaltakin kuuluu..." (jätettäiskö toi päätös kuitenkin miksaajalle...).
sitten kuoli ensin yksi monitori, ja jäljelle jäi toinen. tämä puolestaan rikkoutui kesken toisen biisin. kolmannessa biisissä kuoli "PA":n botnen päätevahvistin.
paikan talonmies tietenkin pyyteli anteeksi vuolaasti, mutta sepä ei minun keikkaani pelastanut.
illalla, juotuani tarpeeksi, vitutus alkoi hälventyä, ja pystyin toteamaan sen tosiseikan, että tekniikasta huolimatta, bändi soitti hienosti...
myöhemmin tapasin kolleegan, joka oli tehnyt keikan samalla lavalla, ja samalla PA:lla. hän taas tiesi kertoa, että ko. paikan tekniikasta tullaan tekemään useita valituksia festarin järjestäjätaholle. aion osallistua ruotimiseen...
tuskin mennään tonne toisten...
igorista avaudun kiinnostuneille henkilökohtaisesti.
sunnuntai 22. heinäkuuta 2007
kuopiossa
taas... tänään palasin reissulta junalla. aika rankka unideprivaatiokokeilu oli kyllä tämä rupeama. luulisin, että tänään nukuttaa hyvin. toivottavasti kelit suosii lähipäivinä. olis kiva käyttää koljaa taas uimassa (kun se sai uimalasitkin...). ens viikolla mennään taas. tku-oulu-kpio. hohhoh...
lauantai 21. heinäkuuta 2007
eilinen vs. tänään
eilen olin rubikkia miksaamassa lohjalla. tuntuma 07 -tapahtumassa. kyseessä oli siis pikkukylän festarit, jonka järjestämisestä vastannee jokin paikallinen kaveriporukka, joka on vakuuttunut, että kun järkkää festarit hevonvitunkorpeen, sinne tulee ihmisiä. tai sit anovat kunnanvaltuustolta apurahaa ja buukkaavat muutaman lempparibändinsä (itseään varten) ja tietysti kylän omat bändit.
näin. tällaisia tilaisuuksia on suomessa paljonkin, ja yleensä niissä hommat toimivat hienosti, koska ihmiset saavat puuhata rakkaan ja yhteisen asian parissa, harrastuspohjalta, ilman tulosvastuuta.
mutta ei lohjalla.
paikalle saapuessa vastassa oli järjestyshenkilö, joka ei osannut avata solmua. siis oikeesti. autojen kulku alueelle oli rajattu vetämällä köysi n. metrin korkeudelta ajoradan yli, ja nyt järjestäjä oli sitä mieltä, että on helpompaa nostaa köyttä, ja ajaa siitä ali. mut kun eipä riittäny narussa mittaa liki 3m korkean auton ylivedettäväksi. tyyppi sit seisoi tumput suorina, ja pohti miten asia hoidettaisiin... avasin solmun itse.
itse festareilla oli 3 lavaa.
soundsystem-lava ,n.4 x 4m pressulla katettu viritelmä, jossa soitettiin koko päivä reggaeta suomeksi. ei siis aivan mulle... viritelmä näytti hengenvaaralliselta, ja musiikki oli sikäli yksitoikkoista, että en voinut erottaa biisien vaihtuvan (ehkä ne soittikin itsensä guinessin ennätysten kirjaan 8 tunnin biisillä???). ympäristössä hengaili kolmisenkymmentä rastatukkaa oleilemassa.
demo-lava, edellistä puolet pienempi, ja triplasti vaarallisemman näköinen kyhäelmä.lavalla oli mm katto, joka takuuvarmasti sateen sattuessa kerää esiintyjän pään päälle lammikon, joka purkautuu em. esiintyjän ja sähkölaitteiden päälle. tällä lavalla esiintyi paikallisia kykyjä. mm. tyttöbändi, jonka jäsenet olivat pukeutuneet 50-luvun opettajiksi (kaikkea sitä näkee...). tai siis siltä minun silmiini näytti. musiikki oli yksioikoisesti kuraa ja soitto alle keskinkertaisen tason. muut tämän lavan bändit olivatkin sitten huonompia.
päälava. vanha ulkohumppalava, jonka katsomo oli humppalavan vanerinen tanssilattia. saapuessamme lavalla meuhkasi joku metallipumppu, ja yleisön muodosti 3 paikallisen pikkurokun porukka. "mosh-pitissä" heiluteltiin päätä. tosin en tiedä oliko kyseessä head-banging vai humalaisen "pilkintä". vaikutti lupaavalta. tätäkään lavaa ei oltu ihmeemmin suojattu sateen varalta.
backstage olikin sitten köydellä rajattu alue kaljateltassa. mukavaa että artistille suodaan oma rauha. bäkkärillä ei kuitenkaan ollut olutta, kuten bändin raideri määrää. bändi alkoi olla janoinen, ja lupauduin selvittämään asiaa. kävelin vastaavan luo, kysyin asiaa, ja sain vastaukseksi: "pitäs olla tulossa...". kun asia ei puolessa tunnissa edistynyt, kysyin uudestaan, ja uudestaan, useita kertoja. vastaukset liikkuivat akselilla "joo, on tulossa" - "mähän sanoin jo et on tulossa!". mutta ei kuulunut. kysyin taas uudestaan, ja nyt tuli parhautta:
-"no, mites sen bäkkärikaljan kans...?"
-"... no taasko sä oot täällä. no, mä just soitin, ja sanovat et ovat lähteneet hakemaan."
-"no sepä hyvä juttu. hyvä et on tulossa."
-"öö, siis on lähdetty hakemaan... sitä en takaa että on tulossa..."
tässä vaiheessa paloi käämi, ja ilmoitin (keneltäkään kysymättä) että bändi ei esiinny jos kaljat eivät saavu pikapuoliin. vauhdillahan ne sit saatiinkin.
päälavalla paikan äänimies kertoi, että aikataulu on myöhässä n. puoli tuntia. tämä viivästys kasvoi myöhemmin hieman reiluun tuntiin. osasyy lienee siinä, että bändien kasaus ja purku oli jätetty ko. äänimiehen harteille, ja hänellä aikaa ei vain riittänyt omien laitteiden jatkuvasti kyykähdellessä. osasyy lienee sillä, että kukaan ei ollut festareiden puolesta vahtimassa aikataulun pitävyyttä. ei myöskään ollut kantoapua poppareille.
omassa tsekissä pysyin pulpetin takana, ja annoin talonmiehelle lavan kytkemisurakan. virhe. puuttuvaa kytkyä etsittiinkin sitten pitkään, ja useaan otteeseen. vedon alkaessa huomasin, että osa mikeistä oli edelleen kytkemättä, tai irroitettu syystä, joka jäi minulle epäselväksi.
pa-järjestelmä oli luokaton. äänenpainetta ei piisannut alkuunkaan riittävästi, eikä botnea ollut. siis ollenkaan. likipitäen kaikissa laitteissa oli jonkin sortin toimintahäiriö, joka ilmeni juuri soiton aikaan. eli siis poksahtelevaa puhelin-soundista ääntä kansalle.
yleisö (n.50 henkeä) kuitenkin tykkäsi, ja bändi soitti olosuhteista huolimatta hyvin. siitä huolimatta jälkimaku oli jotenkin huono...
tänään mennään tavastialle. onkohan siellä asiat paremmin?
näin. tällaisia tilaisuuksia on suomessa paljonkin, ja yleensä niissä hommat toimivat hienosti, koska ihmiset saavat puuhata rakkaan ja yhteisen asian parissa, harrastuspohjalta, ilman tulosvastuuta.
mutta ei lohjalla.
paikalle saapuessa vastassa oli järjestyshenkilö, joka ei osannut avata solmua. siis oikeesti. autojen kulku alueelle oli rajattu vetämällä köysi n. metrin korkeudelta ajoradan yli, ja nyt järjestäjä oli sitä mieltä, että on helpompaa nostaa köyttä, ja ajaa siitä ali. mut kun eipä riittäny narussa mittaa liki 3m korkean auton ylivedettäväksi. tyyppi sit seisoi tumput suorina, ja pohti miten asia hoidettaisiin... avasin solmun itse.
itse festareilla oli 3 lavaa.
soundsystem-lava ,n.4 x 4m pressulla katettu viritelmä, jossa soitettiin koko päivä reggaeta suomeksi. ei siis aivan mulle... viritelmä näytti hengenvaaralliselta, ja musiikki oli sikäli yksitoikkoista, että en voinut erottaa biisien vaihtuvan (ehkä ne soittikin itsensä guinessin ennätysten kirjaan 8 tunnin biisillä???). ympäristössä hengaili kolmisenkymmentä rastatukkaa oleilemassa.
demo-lava, edellistä puolet pienempi, ja triplasti vaarallisemman näköinen kyhäelmä.lavalla oli mm katto, joka takuuvarmasti sateen sattuessa kerää esiintyjän pään päälle lammikon, joka purkautuu em. esiintyjän ja sähkölaitteiden päälle. tällä lavalla esiintyi paikallisia kykyjä. mm. tyttöbändi, jonka jäsenet olivat pukeutuneet 50-luvun opettajiksi (kaikkea sitä näkee...). tai siis siltä minun silmiini näytti. musiikki oli yksioikoisesti kuraa ja soitto alle keskinkertaisen tason. muut tämän lavan bändit olivatkin sitten huonompia.
päälava. vanha ulkohumppalava, jonka katsomo oli humppalavan vanerinen tanssilattia. saapuessamme lavalla meuhkasi joku metallipumppu, ja yleisön muodosti 3 paikallisen pikkurokun porukka. "mosh-pitissä" heiluteltiin päätä. tosin en tiedä oliko kyseessä head-banging vai humalaisen "pilkintä". vaikutti lupaavalta. tätäkään lavaa ei oltu ihmeemmin suojattu sateen varalta.
backstage olikin sitten köydellä rajattu alue kaljateltassa. mukavaa että artistille suodaan oma rauha. bäkkärillä ei kuitenkaan ollut olutta, kuten bändin raideri määrää. bändi alkoi olla janoinen, ja lupauduin selvittämään asiaa. kävelin vastaavan luo, kysyin asiaa, ja sain vastaukseksi: "pitäs olla tulossa...". kun asia ei puolessa tunnissa edistynyt, kysyin uudestaan, ja uudestaan, useita kertoja. vastaukset liikkuivat akselilla "joo, on tulossa" - "mähän sanoin jo et on tulossa!". mutta ei kuulunut. kysyin taas uudestaan, ja nyt tuli parhautta:
-"no, mites sen bäkkärikaljan kans...?"
-"... no taasko sä oot täällä. no, mä just soitin, ja sanovat et ovat lähteneet hakemaan."
-"no sepä hyvä juttu. hyvä et on tulossa."
-"öö, siis on lähdetty hakemaan... sitä en takaa että on tulossa..."
tässä vaiheessa paloi käämi, ja ilmoitin (keneltäkään kysymättä) että bändi ei esiinny jos kaljat eivät saavu pikapuoliin. vauhdillahan ne sit saatiinkin.
päälavalla paikan äänimies kertoi, että aikataulu on myöhässä n. puoli tuntia. tämä viivästys kasvoi myöhemmin hieman reiluun tuntiin. osasyy lienee siinä, että bändien kasaus ja purku oli jätetty ko. äänimiehen harteille, ja hänellä aikaa ei vain riittänyt omien laitteiden jatkuvasti kyykähdellessä. osasyy lienee sillä, että kukaan ei ollut festareiden puolesta vahtimassa aikataulun pitävyyttä. ei myöskään ollut kantoapua poppareille.
omassa tsekissä pysyin pulpetin takana, ja annoin talonmiehelle lavan kytkemisurakan. virhe. puuttuvaa kytkyä etsittiinkin sitten pitkään, ja useaan otteeseen. vedon alkaessa huomasin, että osa mikeistä oli edelleen kytkemättä, tai irroitettu syystä, joka jäi minulle epäselväksi.
pa-järjestelmä oli luokaton. äänenpainetta ei piisannut alkuunkaan riittävästi, eikä botnea ollut. siis ollenkaan. likipitäen kaikissa laitteissa oli jonkin sortin toimintahäiriö, joka ilmeni juuri soiton aikaan. eli siis poksahtelevaa puhelin-soundista ääntä kansalle.
yleisö (n.50 henkeä) kuitenkin tykkäsi, ja bändi soitti olosuhteista huolimatta hyvin. siitä huolimatta jälkimaku oli jotenkin huono...
tänään mennään tavastialle. onkohan siellä asiat paremmin?
tiistai 17. heinäkuuta 2007
no huhhuh...
eipä oo sit tullu just tätäkään päivitettyä... miksi, kysytte. no kun en o jaksant.
nyt onkin lähinnä tullut lomailtua. kuopiossa. enimmäkseen on maattu nepalissa, kun kelit ei oo suosinu, mut tänään sentään käytiin vänärillä rantsussa. kolja ui ja itse makasin lämmössä. sit tuli liian kuuma, ja oli pakko pitää taukoja. minua ei oo tarkotettu rannoille makaamaan, vaikka aikkas mursulta näytänkin...
viime la oli rubik-keikka ilosaaressa. se meni ihan kivasti. loppuilta ei.
huomenna saanen toteutumaan treffit henkan kans TNWOMM-homman tiimoilta. luultavasti puhutaan muustakin.
ainii. tänään soitin ekan studiosessioni nauhattomalla bassolla, ja opin sen että ko. soitinta on ÄÄRIMMÄISEN hankalaa soittaa (edes välttävässä) vireessä. mun itsekehittämisprojekti siis todellakin vaatii... ja hyvä niin, itseppähän kärtin haasteita. nyt on haastetta vuosiksi eteenpäin. oli hauskaa soittaa pitkästä aikaa. varsinkin kun kyseessä oli toisen biisi, jonka muoto ja tyyli on ennalta määrätty. se vasta pistää soittajantaidot koetukselle. suosittelen kokeilemaan, jos ette usko...
varmaan pitää tässä kehitellä joku oma soittoproggis. innostuin asiasta ostettuani alesta SYDÄN SYDÄN -orkesterin levyn. kunnioitan suuresti moista päättömyyttä levytetyn musiikin saralla...
täältä tähän.
nyt onkin lähinnä tullut lomailtua. kuopiossa. enimmäkseen on maattu nepalissa, kun kelit ei oo suosinu, mut tänään sentään käytiin vänärillä rantsussa. kolja ui ja itse makasin lämmössä. sit tuli liian kuuma, ja oli pakko pitää taukoja. minua ei oo tarkotettu rannoille makaamaan, vaikka aikkas mursulta näytänkin...
viime la oli rubik-keikka ilosaaressa. se meni ihan kivasti. loppuilta ei.
huomenna saanen toteutumaan treffit henkan kans TNWOMM-homman tiimoilta. luultavasti puhutaan muustakin.
ainii. tänään soitin ekan studiosessioni nauhattomalla bassolla, ja opin sen että ko. soitinta on ÄÄRIMMÄISEN hankalaa soittaa (edes välttävässä) vireessä. mun itsekehittämisprojekti siis todellakin vaatii... ja hyvä niin, itseppähän kärtin haasteita. nyt on haastetta vuosiksi eteenpäin. oli hauskaa soittaa pitkästä aikaa. varsinkin kun kyseessä oli toisen biisi, jonka muoto ja tyyli on ennalta määrätty. se vasta pistää soittajantaidot koetukselle. suosittelen kokeilemaan, jos ette usko...
varmaan pitää tässä kehitellä joku oma soittoproggis. innostuin asiasta ostettuani alesta SYDÄN SYDÄN -orkesterin levyn. kunnioitan suuresti moista päättömyyttä levytetyn musiikin saralla...
täältä tähän.
keskiviikko 4. heinäkuuta 2007
TNWOMM...
...re-union toteutuu. Henkka suostui mukaan. Nyt alkaa itse-opiskeluvaihe kaikilla. Hahaa...!
tiistai 3. heinäkuuta 2007
hermot alkaa mennä...
...nimittäin kädestä jotenkin epäkuntoon. vasemman käden pikkusormi, ja osa nimettömästä, on puutuneena koko ajan. naapuri diagnosoi homman jonkinlaiseksi hermopinteeksi. pinteinen hermo on siis se kyynärpään hermo, joka aina lyödään oveen tai kaapinkulmaan, ja josta aiheutuu yhtäaikainen itku ja nauru. kihelmöi jännästi.
muuten hermot sitten menevät siihen, että soittotuntuma on ko. sormista hukassa. tämän tekee tuskalliseksi se, että sain vihdoinkin ostettua nauhattoman basson (asia, josta olen haaveillut jo yli 10 vuotta), ja treenaus on liki mahdotonta. lääkäriin siis.
hermoja kiristää myös hektinen keikkatahti, joka tekee suunnittelemani kesäloman pitämisen vähintäänkin pätkikkääksi. pitänee oman ja perheen jaksamisen takia ns. "feidata" jokunen keikka. kun vaan sais päätettyä, että mitkä...
aksu kävi kylässä, ja juotiin viinaa (taas). miehekkäästi otettiinkin, koska su-aamuna sessiomme katkaisi Kolja, joka heräsi. siis 7.30 aamulla me sissit vielä jauhettiin paskaa parvekkeella. hävetti ja huutoa tuli. en taida kokeilla uudestaan ihan piakkoin... MrMoun -asiakin edistyi. nyt meillä on henkan puhelinnumero, ja aksu ottanee yhteyttä ja tiedustelee herran kiinnostusta re-union -projektiin. jannekin vieraili pe-iltana, ja otti kantaa asioihin. saapa nähdä.
eräästä keikkajärjestelystä johtuen joudun ajamaan hgistä turkuun omalla autolla la-aamuna aikaisin, ja ison säädön päätteeksi kolleega ajanee auton takaisin jossain vaiheessa. itse nimittäin jatkan Rubikin kanssa Ruisrockista Rovaniemelle. ah autuutta...
muuten hermot sitten menevät siihen, että soittotuntuma on ko. sormista hukassa. tämän tekee tuskalliseksi se, että sain vihdoinkin ostettua nauhattoman basson (asia, josta olen haaveillut jo yli 10 vuotta), ja treenaus on liki mahdotonta. lääkäriin siis.
hermoja kiristää myös hektinen keikkatahti, joka tekee suunnittelemani kesäloman pitämisen vähintäänkin pätkikkääksi. pitänee oman ja perheen jaksamisen takia ns. "feidata" jokunen keikka. kun vaan sais päätettyä, että mitkä...
aksu kävi kylässä, ja juotiin viinaa (taas). miehekkäästi otettiinkin, koska su-aamuna sessiomme katkaisi Kolja, joka heräsi. siis 7.30 aamulla me sissit vielä jauhettiin paskaa parvekkeella. hävetti ja huutoa tuli. en taida kokeilla uudestaan ihan piakkoin... MrMoun -asiakin edistyi. nyt meillä on henkan puhelinnumero, ja aksu ottanee yhteyttä ja tiedustelee herran kiinnostusta re-union -projektiin. jannekin vieraili pe-iltana, ja otti kantaa asioihin. saapa nähdä.
eräästä keikkajärjestelystä johtuen joudun ajamaan hgistä turkuun omalla autolla la-aamuna aikaisin, ja ison säädön päätteeksi kolleega ajanee auton takaisin jossain vaiheessa. itse nimittäin jatkan Rubikin kanssa Ruisrockista Rovaniemelle. ah autuutta...
keskiviikko 20. kesäkuuta 2007
maanantai 18. kesäkuuta 2007
keskiviikko 13. kesäkuuta 2007
Nostalgiaa
tänään puhuin aksun kanssa puhelimessa hyvän tovin. itseasiassa varmaan tunnin. ja taas heräsi sama vanha keskustelu/pohdinta siitä, että pitäiskö tehdä pari TheNewWayOfMrMoun (kuopattu 1998)-viisua uusiks... alkuperäisissä kun vaivaa sen ajan äänitysjälki (en tainnu olla sillon vielä ihan ammattitasoa), tuotanto (no oisko vähän show-off-meininkiä...) ja biiseissä on kuitenkin itua, ainakin allekirjoittaneelle, jannelle ja aksulle... muiden kuin bändin jäsenten mielipiteillä ei tässä yhteydessä olekaan väliä.
jannen kanssakin on asiasta puhuttu, lähinnä pikkukaljoissa vuosia sitten, ja todettu idea mahdollisesti toteuttamisen arvoiseksi.
no, tänään soitin sit jannellekin, joka on tauon jälkeen taas alkanut aktivoitua soiton saralla. mies oli itseasiassa juuri soittaessani lähdössä treenaamaan soittoa tommin treenikämpille. janne innostui myös aiheesta, ja sovittiin ottavamme yhteyttä hieman tuonnempana, esim. loppukesästä. tämän projektin kanssa ei ole kiire, koska toimintaan ei liity mitään tulostavoitteellista.
siis... voi olla, että jollain aikataululla TheNewWayOfMrMoun kasaantuu studiosession kaltaiseen (luultavimmin kuitenkin useampaan erilliseen sessioon, jotka aikataulusyistä järjestettäneen eripuolilla suomea), ja korjaamme vuosien takaiset epäkohdat. ideana olisi saada TNWOMM 2000-luvulle, ja katsoa mikä on muuttunut (vai onko mikään?).
asiassa piilee kuitenkin miina. kukaan meistä ei ole ollut Henkkaan yhteydessä vuosikausiin (aktiivisia yhteydenpitäjiä kun olemme. itse olin janneen yhteydessä viimeksi n. 1,5 vuotta sitten...), emmekä luonnollisesti tiedä miehen nykyvaiheista mitään... saas nähdä löytyykö jostain yhteinen tuttu, jolta kontaktin Henkkaan saa, ja jos löytyy, mikä on hänen innostuksensa aiheeseen...
olen silti luottavainen, ja toivon, että ko. reunion saadaan toteutumaan, vaikka sitten kuinka myöhään...
haa!
jannen kanssakin on asiasta puhuttu, lähinnä pikkukaljoissa vuosia sitten, ja todettu idea mahdollisesti toteuttamisen arvoiseksi.
no, tänään soitin sit jannellekin, joka on tauon jälkeen taas alkanut aktivoitua soiton saralla. mies oli itseasiassa juuri soittaessani lähdössä treenaamaan soittoa tommin treenikämpille. janne innostui myös aiheesta, ja sovittiin ottavamme yhteyttä hieman tuonnempana, esim. loppukesästä. tämän projektin kanssa ei ole kiire, koska toimintaan ei liity mitään tulostavoitteellista.
siis... voi olla, että jollain aikataululla TheNewWayOfMrMoun kasaantuu studiosession kaltaiseen (luultavimmin kuitenkin useampaan erilliseen sessioon, jotka aikataulusyistä järjestettäneen eripuolilla suomea), ja korjaamme vuosien takaiset epäkohdat. ideana olisi saada TNWOMM 2000-luvulle, ja katsoa mikä on muuttunut (vai onko mikään?).
asiassa piilee kuitenkin miina. kukaan meistä ei ole ollut Henkkaan yhteydessä vuosikausiin (aktiivisia yhteydenpitäjiä kun olemme. itse olin janneen yhteydessä viimeksi n. 1,5 vuotta sitten...), emmekä luonnollisesti tiedä miehen nykyvaiheista mitään... saas nähdä löytyykö jostain yhteinen tuttu, jolta kontaktin Henkkaan saa, ja jos löytyy, mikä on hänen innostuksensa aiheeseen...
olen silti luottavainen, ja toivon, että ko. reunion saadaan toteutumaan, vaikka sitten kuinka myöhään...
haa!
tiistai 12. kesäkuuta 2007
ruotsi-suomi ottelu
ylihuomenna taas ruotsiin. töihin. ruotsissa rubik esiintyy hultsfredin festareilla. esiintymispaikka on kuitenkin enemmän klubin kokoluokkaa, n.600 henkeä vetävä sisätila. festarien infosivuista, tai lähettämistämme ridereistä ei kyl oo ollu sit paskan vertaa apua. laitteistossa on mitä on. mm.digitaalinen äänipöytä, joka nimenomaan kielletään kirjailemassani riderissa. mitäpä noita ny lukemaan, ilmotetaan vaan ettei oo... onneksi tsekkiin on varattu puoli tuntia... : (
pari päivää myöhemmin on keikka sit suomessa, provinssirockissa. täällä esiintyminen onkin sit isoo teltassa (mä en kyl diggaa tosta pohojanmaan puukkomeiningistä yhtään, jännittää...), siis kapasiteettia n. 10000 ihmiselle... ei kyl välttämättä tuu täyteen, tai toivottavasti tulee. oishan se kivaa ku ois stadionmeininki. kamatkin on sitä luokkaa, et paremmista ei väliä... santtu sanoi, et ihmettelee, jos saan teltan äänenpainemaksimin (110dB) täyteen... sanoin, että "enköhän..."
ai nii, provinssi-keikkahan taltioidaan televisioon myöhempää esitystä varten, voitte sit arvostella jälkeä kotienne turvasta myöhemmin. se taitaa vähän jänskättää bändin äijiäkin...
pari päivää myöhemmin on keikka sit suomessa, provinssirockissa. täällä esiintyminen onkin sit isoo teltassa (mä en kyl diggaa tosta pohojanmaan puukkomeiningistä yhtään, jännittää...), siis kapasiteettia n. 10000 ihmiselle... ei kyl välttämättä tuu täyteen, tai toivottavasti tulee. oishan se kivaa ku ois stadionmeininki. kamatkin on sitä luokkaa, et paremmista ei väliä... santtu sanoi, et ihmettelee, jos saan teltan äänenpainemaksimin (110dB) täyteen... sanoin, että "enköhän..."
ai nii, provinssi-keikkahan taltioidaan televisioon myöhempää esitystä varten, voitte sit arvostella jälkeä kotienne turvasta myöhemmin. se taitaa vähän jänskättää bändin äijiäkin...
perjantai 8. kesäkuuta 2007
ulkomaille (taas)
tänään lähetään ruotsiin viikonlopuksi. mulle siis työmatka, mut perheen saa ottaa mukaan.
miksaajan työn hyvä puoli on se, että pääsee käymään ulkomailla. kuluneen kuukauden sisällä olen käynyt englannissa, irlannissa, ranskassa ja tanskassa. nyt siis ruotsiin, ja ens vkonloppuna uudestaan...
huono puoli matkustelussa on sitten se, ettei kerkeä oikeasti nähdä kohdemaassa juuri mitään. ranskassa ja tanskassa näin vain keikkapaikat. maisemia tietysti ois voinu katella, mut automatkat tehtiin yöllä, pimeässä.
että enpä tiedä...
miksaajan työn hyvä puoli on se, että pääsee käymään ulkomailla. kuluneen kuukauden sisällä olen käynyt englannissa, irlannissa, ranskassa ja tanskassa. nyt siis ruotsiin, ja ens vkonloppuna uudestaan...
huono puoli matkustelussa on sitten se, ettei kerkeä oikeasti nähdä kohdemaassa juuri mitään. ranskassa ja tanskassa näin vain keikkapaikat. maisemia tietysti ois voinu katella, mut automatkat tehtiin yöllä, pimeässä.
että enpä tiedä...
torstai 7. kesäkuuta 2007
hei sovittasko että...
...ei koskaan enää mun tarviis kuulla seuraavia sanoja/sanontoja:
-"...sillä oo mittään seksuaalista merkitystä"
-"______ kuvastaa, et sulla on seksuaalisia patoutumia..."
-"se on ihan IHQ"
-"aikuisten oikeesti" (tai mitä tahansa muuta UIT:n "keksimää")
-"voe mahoton paikka"
-kaikki, mitä Hannele Lauri sanoo
-kaikki, mitä Matti Nykänen sanoo, varsinkin vaimostaan (hyi helevetti!)
-"kikkeliskokkelis, mitäs läksit" (sallitaan Koljan suusta, koska se ei tiedä mitä sanoo)
-"sun vuoro siivota ja pestä lattiat" : )
-"...sillä oo mittään seksuaalista merkitystä"
-"______ kuvastaa, et sulla on seksuaalisia patoutumia..."
-"se on ihan IHQ"
-"aikuisten oikeesti" (tai mitä tahansa muuta UIT:n "keksimää")
-"voe mahoton paikka"
-kaikki, mitä Hannele Lauri sanoo
-kaikki, mitä Matti Nykänen sanoo, varsinkin vaimostaan (hyi helevetti!)
-"kikkeliskokkelis, mitäs läksit" (sallitaan Koljan suusta, koska se ei tiedä mitä sanoo)
-"sun vuoro siivota ja pestä lattiat" : )
keskiviikko 6. kesäkuuta 2007
minäkin...
enpä arvannu vielä aamulla, et illalla mulla ois tällanen sivu, josta te arvottomat tiirailette yksityiselämääni tietokoneen näytön läpi. hävetkää!
Tilaa:
Kommentit (Atom)