maanantai 19. marraskuuta 2007

167+16...

...tuntia päivätöissä + keikkaa illoilla viim. kk:n sisällä, siis... ei ihme, et alkaa hyytyä. nyt tarviis pariki päivää vapaata, mut ei kerkee. pakko tehdä rahaa, kun ala on kuumana. pikkujouluaika, nääs.

rahaa tarvitaan muuttoon (ja sitä seuraavaan lainaan), tammikuulle (alalla hiljainen), auton huoltoon (aika paljon laittamista ennen katsastusta), macbookiin (ok, ostin jo, mut tekikin aika loven lorpakkoon) yms...

joulun ja uudenvuoden väli siis muutetaan, ja rempataan uutta asuntoa. muuttomatka on lyhyt, mut itse en kanna (miksköhän?)... otan muuttofirman, ja maksetaan sit siitä ittemme kipeiksi. eka remppa on uudet laminaatit lattioille (aika monta metriä paksua pahvia...) ja heti perään wc:n ja kylppärin laattapinnat...



keikkarintamalta:

jouduin tuossa pari vkoa sitten miksaajaksi vetoon, johon todellakaan en olisi halunnut joutua...: Kivikasvoille!(alempana "kk")

kk:n ohjelmatoimisto oli kysynyt tirehtööriltä, että voiko kk käyttää gebardin pa:ta esityksessään. lupa oli myönnetty.

kk ilmoitti tarvitsevansa esitykseen 4 kpl langatonta mikkiä. kysyttiin kuka maksaa mikkien vuokran, koska gebardilta ei tällaista arsenaalia langattomia löydy. ohjelmatoimisto suostui vastahakoisesti. seuraavaksi tuli ilmoitus, että mikit toimitetaan gebardin tallille lähtöaikaan. herrat, jotka kulkivat myös helsingistä, eivät siis voineet kuljettaa muutaman kilon pakettia mersujensa peräkonteissa, vaan kamat sullottiin täpötäyteen gebardin pakuun, ja iso osa pakuun normaalisti mahtuvista rojuista piti sijoittaa ahtaisiin henkilöautoihin. kuljetuksella (tai laitteiston kasauksella tampereen päässä) ei tietenkään ollut sovittua hintaa. mielelläänhän me nähdään ilmaiseksi vähän ylimääräistä vaivaa...

gebardi oli infokatkoksesta johtuen treella 2 tuntia myöhässä. vittuilu alkoi heti roudauksessa. olisi kuulemma ollut treeniaika tunti sitten. meillä oli tunti aikaa kasata koko show (mukaanlukien gebardi big bang, jossa 10 puhallinsoittajaa). eipä tainnut ihan riittää...

kun laitteistoa kasattiin, kk:n kapellimestari (jonka piano tuli kaikille yllätyksenä, ja jonka kytkemisestä pa:han sain vatsahaavan) pyöri koko ajan ympärillä kyselemässä: "joko?". vastasin aina: "saattaa mennä vielä puoli tuntia...", josta mies hermostui toistuvasti. kun linjoja viimein saatiin auki, mies pysytteli vierellä, ja kommentoi jokaista avattua kanavaa tyyliin: "... vähän enemmän alapäätä, yläpäätä lisää 8kHz paikkeilta, fredin mikkiä kovemmalle, tota toista hiljemmalle...". tämä siis ennen kuin edes tiesin, mistä linjasta tuli kenenkin ääntä... luonnollisesti kaikilla oli tarve laulaa mikkeihinsä eri biisejä yhtäaikaa, ja sanoa joka lauseen väliin, että: "tää ei tuu monitorista..."

[olisi pitänyt alkaa puhallinsoittajaksi. miksikö? he kun eivät osallistu roudaukseen. kun puhaltaja saapuu keikalle, hän kantaa autosta nimellisen salkun, tai muun kevyen esineen, kaivaa pillinsä esiin, ja alkaa tuottaa ääntä. lujaa. skaaloja, riffin pätkiä jne...

gebardin puhaltajat, erno ja v-p ovat luultavasti maailman ainoat roudaavat puhaltajat. kiitos heille siitä. i love you guys...]

kk:n langattomat mikit olivat luonnollisesti sekasettiä eli eri merkkisiä ja siksi settinä toisiinsa sopimattomia, ja aivan paskoja. kohinaa piisasi vaikka kuinka, ja soundi oli kuin villasukan läpi puhuttu. kaikkiin oli kuulemma myös vaihdettu patterit. silti 2 mikeistä kuoli kesken puolen tunnin shown. KANNATTASKO VAIHTAA VANHAT PATTERIT AINA UUSIIN PATTEREIHIN? luonnollisesti laitteet olivat myös kiinteällä lähetystaajuudella toimivia, ja yhden mikrofonin signaali saatiinkin johdettua alakerran aerobic-tunnin äänentoistojärjestelmään... markalla saa markan koneita.

koko kk:n keikka perustuu taustanauhalle, jonka päälle herrat veisaavat kusenpolttamia sikermiään. nauhan pitää lähteä pyörimään kapellimestarin merkistä HETI, ja biisien pitää tulla tottakai oikeassa järjestyksessä. tätäkään tehtävää ryhmä ei hoida itse, vaan tällä keikalla hommaan nakitettiin gebardin roudari/yleisseppä j-p. "koulutus" tehtävään kesti minuutin, ja tueksi vetoon sai lapun, jossa oli biisin nimiä. osia nimistä ei löytynyt 2 levyltä, joilta show ajettiin (tässä kohtaa meni useasti ns. arpomiseksi), ja showhan siis ajettiin visan kannettavalla cd-soittimella, jossa biisin soitto alkaa noin 3 sekunnin viiveellä play-napin painamisesta... ja tottakai j-p:lle sattui moka! väärä biisi väärään väliin! lavalta asiaan ei suhtauduttu ymmärryksellä, tietenkään. vittuilua tuli kyllä mikkiin.

juontaja janne porkka oli luvannut yleisölle korkeatasoista laulu- ja sketsiviihdettä. kukaan yleisöstä ei kuitenkaan katsonut lavalle päin koko esityksen aikana, ja aplodit olivat vaisuja... sketsiviihteen kohokohta olikin sitten takkien vaihtaminen mustista glitterisiin ennen discosikermää.

keikan jälkeen herrat poistuivat lavalta, ja paikalta kiittämättä ketään. ohjelmatoimiston edustaja, jonka tehtävänä oli hoitaa kk:n langattomat mikit takaisin helsinkiin, kävi ilmoittamassa että "jättäkää, pojat, ne respaan, haen sitten aamulla sieltä", ja poistui dokaamaan. ei muuten viety, vaan jätettiin ne sinne saliin. kiusa se on pienikin kiusa!

gebardin soitto kelpasi tampereen juhlakansalle. soittoa haluttiin jatkettavaksi pilkun jälkeenkin. bändi ei innostunut ajatuksesta, niinkuin en minäkään. koska lisäsetin hintaa ei ollut sovittu, sai juhlija tyytyä lyhempään viihdytykseen.

minä olin elänyt koko päivän siinä uskossa, että miksaisin 2 gebardi-settiä, ja that´s it. miksattavia settejä olikin siis 5, ja syömään pääsin vain kun kävelin tiskin takaa keittiöön, kesken hissijatsi-setin, kyselemättä kenenkään mielipidettä asiaan.

tällasta tampereella. keikkaa seuraavana päivänä visa soitti, ja sanoi, että tampereen vedosta saa vittumaisuuden takia ekstraa liksaan. muuta en olisi hyväksynytkään...

torstai 25. lokakuuta 2007

nyt...

...iski talvitaudit. flunssa, kurkkukipua, kuumetta, räkää jne...

pariin päivään en päässy ees töihin, eli eipä oo toisaalta tarvinnu katella asiakkaiden urpoiluakaan. huomenna meen kyl tekeen töitä vaik henki lähtis. rahaa tarvitaan.

lara -proggis sentään edistyy.

hinku soittamaan on kova. työkiireet ovat estäneet harrastusta sikäli viime aikoina, että hinku alkaa tuntua fyysisesti. fyysisesti tuntuu myös soittamattomuus. eilen kun otin basson pitkästä aikaa käteen, ja treenasin (soittelin niitänäitä) n. puoli tuntia, alkoi vasemman käden ranteessa olla krampintapaista... ei perkele! nyt lisää soittoa, ja äkkiä! kaikki projektit tulille! mr.moun treenejä, sosiaalinen epäkohta studioon, oma proggis demotukseen!

mutta, mutta:

soitto ei tuo leipää koljan suuhun, eli työasiat ajaa tulevaisuudessakin harrasteiden ohi. aion kyl silti aktivoitua. asianosaiset valmistautukoot osaltaan.

tiistai 16. lokakuuta 2007

silloin...

kun on kiire, soi puhelin. tauotta. niin tänäänkin...

samalla kun yritin kolvata dmx-johtoa (erittäin ikävää puuhaa ilman häiriöitäkin), selvittelin kuopioon tehtävää laitetarjousta, ja keikka-asioita.

autoa ajaessa, kun hain lisää tarvikkeita kiertuevalmisteluihin, selvitin koljan sirkukseen vientiä, mahdollista to-pe keikkaa, ja muita keikka-asioita.

tervomaan rundia pakattaessa selvitin lisää sirkusta, tarjousta ja keikkoja.

ei ihme, että välillä tulee virheitä.

perjantai 12. lokakuuta 2007

tänään...

...bottalle gebardin kanssa. maailman paskin saliakustiikka, henkilökunnan arviolla hiljainen ilta.

miksi tänne tulisi kukaan katsomaan orkesteriesitystä? eihän tollasessa salissa saa edes mistään selvää... no, kuten kaikki tiedämme, se onkin paskan miksaajan vika. "laita vähemmän kaikua, eihän tosta saa mitään tolkkua..." (tämän olen kuullut bottalla). ja känni-ääliölle on vaikea selittää asiaa. turku-postaus selvittää tilanteen epätietoiselle.

"onneksi" soittoa on 3 settiä(!). 3! missä on illan kliimaksi, kun bändi tulee takaisin aina vaan uudestaan ja uudestaan, ja joutuu vetämään kaikki kusen polttamat, muuten ohjelmistosta poistetut, biisit, että saisi illan musisoitua...

bottalla on hyvä ruoka ja bissee niin paljon kuin haluaa. montakohan otan?

mitä tapahtuu...

...kun:

-on kipeänä
-työskentelee aamuyhdeksästä iltaneljään...
-lähtee keikalle klo 18...
-pääsee nukkumaan esim. klo 4 aamulla...
-aloittaa aamulla saman rumban alusta...
-...ja toistaa samaa 4 viikkoa?

kuoleeko?

ehkä. jää nähtäväksi...

nyt tartteis lomaa.

sunnuntai 7. lokakuuta 2007

parasta, mitä tiedän...

... on känninen yleisö. gebardi-keikka turun "high-class-humppa"-ravintolassa, koomassa, eilisiltana.

1. vanhempi, n. 50v mies, pukeutumisesta päätellen ylempää tulotasoa:

A:-"meinaako nää soittaa mitään oikeeta musaa?"
K:-"en tiedä... mikä on sun mielestä oikeeta musaa tänne?"
A:-"stounssii, zeppeliinii, whota..."
K:-"eipä taida soittaa..."
A:-"no tää nyt on ainaki ihan paskaa!"

[herrasmies on luultavimmin erimieltä muun kansan kanssa tanssimusiikin syvimmästä olemuksesta. itse näen varttuneemman bilekansan veivaamassa lanteitaan mieluummin t.kansan kuin esim. the whon rytmien tahtiin. mutta eipä siinä, mielipiteensä kaikilla...

sananen kaikille, jotka ovat tyytymättömiä/tyytyväisiä illan musiikkitarjontaan:

osoittakaa kehunne/haukkunne baarin hlökunnalle tai suoraan bändille. MIKSAAJA EI OLE MIKÄÄN VITUN PALAUTELAATIKKO! miksaajan töitä (so. bändin kuuntelu) vaikeuttaa huomattavasti se, että joku höpöttää toiseen korvaan tyhjänpäiväisyyksiä.]


2. vanhempi rouvashenkilö:

A:-"hei, hei, hei..." (tönii kylkeen)
K:-"no MITÄ?!"
A:-"miks noita on tuolla lavalla 7? saman homman hoitas kolmestaan helposti..."
K:-"ai 3 tyyppiä soittas yhtäaikaa rumpuja, bassoja, kitaraa, koskettimia, saksofonia, trumpettia, ja laulais kaiken päälle...?"
A:-"nii-i. miks noita on 7? (alkaa ärtymään)
K:-"etpä taida olla muusikkosukua..."
A:-"sitäpaitsi kuka tahansa osaa hoitaa ton sun homman..."
K:-"tervetuloa töihin. tän loppusetin teet ilmaseks, että vakuutun kyvyistäsi, etkä ole pelkkä PASKANJAUHAJA, seuraavasta setistä maksan sit palkkaa!"

(rouvashenkilö poistuu hivenen säikähtäneen oloisena takavasemmalle. jatkaa sieltä tökkimällä sormella kylkeen, tai "leikkisästi" tanssimalla päälle...)

[turkulaiset... MIKÄ VITTU TEITÄ VAIVAA? ihme juttu, et aina täällä turussa saa vastailla typeriin kysymyksiin koko vedon ajan, ja känninen jengi tulee iholle...]

3. todella pelottava nainen:

A:-"ööääärrggh... mitä plöössä veggun---" (haisee helvetin pahalta. vanhalta viiniltä. tuijottaa hapuilevasti, ja kulmien alta. sammaltaa vahvasti. koordinaatio menetetty.)
K:-"iltaa sullekin"
A:-"mitä sä teet? maksetaaks sulle tosta?"
K:-"miksaan bändiä. maksetaan."
A:-"miks sä et sit tee mitään?" (juuri tässä kohtaa minulla ei ollut tarvetta pakonomaisesti liikutella kaikkia liukuja, koska homma siinä kohtaa toimi ilmankin...)
K:-"tällä hetkellä ei tarvii"
A:-"siis vittu toi on paskaa!"
K:-"anteeks, siis mikä?"
A:-"toi sun vitun asenne..."
K:-"ok. voisitsä mennä. mulla ois tässä töitä tekemättä..."

(asiakas poistuu 10cm taaksepäin, ottaa tukea takanaan olevasta pöydästä, kaataen siinä olevat tuopit, ja tulee takaisin...)

A:-"siis vittu mua vituttaa toi sun asenne..."
K:-"kuule. kerroppa missä oot töissä, niin mä tuun maanantaina kännissä sun työpaikalle vittuilemaan."
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no anna tulla"
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no kerro"
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no voi hyvä tavaton... KERRO!"

(asiakas poistuu taaksemmas, ja mutisee jotain. ilme on muuttunut uhkaavaksi, suorastaan murhaavaksi. asiakas palaa takaisin luokseni.)
A:-"kuka sä oikein luulet olevas?" (aivan helmi kysymys, muuten. paras kaikista.)
K:-"kysymys kuuluu: kuka SÄ luulet olevas?"
A:-"mä ainakin hoidan työni hyvin"
K:-"juu, uskotaan. mä en sit varmaan hoida?"
A:-"koska sä et tee mitään, mä teen!" (tarttuu pöydän liukuihin. läppään naisen kädet ns. huittuun...)
K:-"pöytään et koske. lähdes nyt meneen siitä."
(asiakas yrittää uudestaan. läppään kädet toistamiseen pois.)
K:-"koeta nyt uskoa"
A:-"vittu mua vituttaa..."
K:-"niin muakin. mutta älä huoli, kyllä sun lääkitys saadaan vielä kohdalleen, suomessa on tasokas mielenterveydenhuolto..."
(asiakas yrittää vielä kerran tarttua hanikoihin)
K:-"NYT PAINUT VITTUUN SIITÄ!!!" (nyt alkaa ns. palaa käämi)

(asiakas siirtyy eteeni, bändin ja minun väliin, ja jää tuijottamaan silmiin murhakatseellaan. huojuu kuin paju tuulessa.)

(myöhemmin, setin loputtua, asiakas yrittää taas tulla jutustelemaan. kuuntelematta sanaakaan, asetan keskisormeni ojoon naisen naaman eteen, noin sentin päähän nenästä. muutaman sekunnin päästä jatkan backstagelle.)

takapihalla tupakalle osuu ravintolan työntekijä, jolle kerron tapahtuneesta. hän vastaa kertomalla muutamaa viikkoa aikaisemmin ravintolassa vierailleesta katri ylanderista:

RT:-"siis sillä luki raiderissa, että miksaajan työpisteen luona pitää olla turvamies...!"(naureskelee)
K:-"tämäniltaisen perusteella ei kuulosta kovin kohtuuttomalta..."
RT:-"nii joo, mut sen raiderissa luki, et lavan reunoillakin pitää olla 2 järkkäriä..."(naureskelee, ei tajua närkästyneisyyttäni)


NO MIKSIKÖHÄN! ravintola on vastuussa esiintyjien ja teknikoiden koskemattomuudesta esiintymisen aikana. säästötoimenpiteestäkö on kyse, kun näitä järkkäreitä ei saada paikalle koskaan...

edellisenä iltana laivalla setti piti laittaa poikki useaksi minuutiksi, kun joku steroidihöyryinen kotibodari yritti repiä kosketinsoittimet lavalta kesken esityksen...

mistä vitusta näitä oikein riittää? perkele.

tiistai 2. lokakuuta 2007

työtätyötätyötätyötätyötätyötä....

vidu kä on pitäny työt kiireisenä.

viimeset pari viikko oon tehny ensin aamusta 12 tunnin työpäivän, ja muutamana iltana olen käynyt vielä keikalla sen päälle. sunnuntain istuin miksaamassa lauran viisua, ja ens sunnutaina jatkan. hyvä siitä tulee, et eipä mee hukkaankaan käytetty aika.

tapasin aika mulkun asiakkaan tuossa pari päivää sitten... jannulla ikää reilut 20, mutta besserwisser-asennetta sitten kymmenien vuosien edestä...

ko. asiakas tuli aamulla hakemaan kamoja varastolta, ja marisi koko ajan että "homma kusee, piti olla jo pelipaikalla..." yms. eipä osannut hän myöskään pakata autoa, joka sitten piti purkaa kertaalleen, ja pakata uudestaan.

tässä vaiheessa täydennän, että lista laitevaatimuksista tuli asiakkaalta edellisenä iltana (su, n. klo 21, joka on paras aika ilmoitella yhtään mitään...), laitelista kattoi likipitäen kaiken varastoilla (tähdennettäköön, että muutto on vielä kesken) olevan valolaitteiston.

ja ylimääräistäkin. mutta tätähän asiakas ei ollut viitsinyt tarkistaa firman nettisivuilta, jossa se on kätevästi kaikkien luettavissa. sen sijaan tyytyi hän marisemaan joka kerralla enemmän, kun ilmoitin että ko. laitetta ei firmalta löydy ("voi vittu, tän piti olla selvä juttu...").

keikalle lähdettyään asiakas sitten soitteli minulle noin 10 minuutin välein, ja valitti "puuttuvista" kamoista. ensin hukassa oli lavan verhoilukankaat.

1.
A:-"missä lavarätit?"
K:-"en tiedä"
A:-"mitä vittua? mihin sä ne pakkasit?"
K:-"en mihinkään. sä pakkasit ne itse"
A:-"jaaha" (luuri kiinni)

2.
A:-"nää trussinostimet on väärät"
K:-"tollasethan siinä teidän listassa luki"
A:-"niinii, mut nää ei nosta tarpeeks ylös"
(tässä vaiheessa delegoin neuvottelun pomolle, joka ilmoitti asiakkaalle, että firman vuokralaiteluettelo OMINAISUUKSINEEN löytyy webistä. sieltä löytyy myös nostimien maksiminostokorkeus. että SAA TARKISTAA!)

3.
A:-"missä on valojen värikalvot"
K:-"ei oo listassa, eli en pakannu"
A:-"no voi vittu, siihenhän mä ne kirjotin lapun yläkulmaan punasella tussilla"
(tilaajan lapun yläkulmaan oli kirjoitettu "19, 155, 162" [viittaa kalvojen värikoodeihin]. siinä kaikki.)
K:-"no enpä osannu tulkita tota kalvotilaukseksi... koska ei lue mitään määriä, laitanko yhden kutakin?" (tämä oli jo vittuilua taholtani...)
A:-"laita ny vittu niin että riittää kaikille PARreille..."
K:-"sulla on niitä 8kpl. jos sit vaikka 3 kutakin... tuutko hakemaan?"

myöhemmin pomo soitti asiakkaalle, ja kertoi painokkaasti asioiden hoitamisen mallia. asiakkaalla lienee nyttemmin punaiset korvat.

seuraavana aamuna kamat tulivat takaisin varastolle, enkä ole ehkä ikinä nähnyt huonommin pakattua vuokratavaraläjää. kaikkia mahdollisia kamoja sekaisin kaikissa laatikoissa. tätä sotkua purin useamman tunnin. asiakas ei uskaltanut itse palauttaa laitteita, vaan laittoi adjutanttinsa asialle. ehkä ihan hyvä niin.

ilmeisesti asiakas halusi tehdä johonkuhun vaikutuksen keikalle tuomallaan tavaraläjällä. puolet kamoista tuli kuitenkin käyttämättömänä takaisin. tunnistin ne omista teippauksistani, nippusiteistä, joita ei oltu avattu jne... toivottavasti ees lohkes...