mitä tapahtuu...

...kun:

-on kipeänä
-työskentelee aamuyhdeksästä iltaneljään...
-lähtee keikalle klo 18...
-pääsee nukkumaan esim. klo 4 aamulla...
-aloittaa aamulla saman rumban alusta...
-...ja toistaa samaa 4 viikkoa?

kuoleeko?

ehkä. jää nähtäväksi...

nyt tartteis lomaa.

parasta, mitä tiedän...

... on känninen yleisö. gebardi-keikka turun "high-class-humppa"-ravintolassa, koomassa, eilisiltana.

1. vanhempi, n. 50v mies, pukeutumisesta päätellen ylempää tulotasoa:

A:-"meinaako nää soittaa mitään oikeeta musaa?"
K:-"en tiedä... mikä on sun mielestä oikeeta musaa tänne?"
A:-"stounssii, zeppeliinii, whota..."
K:-"eipä taida soittaa..."
A:-"no tää nyt on ainaki ihan paskaa!"

[herrasmies on luultavimmin erimieltä muun kansan kanssa tanssimusiikin syvimmästä olemuksesta. itse näen varttuneemman bilekansan veivaamassa lanteitaan mieluummin t.kansan kuin esim. the whon rytmien tahtiin. mutta eipä siinä, mielipiteensä kaikilla...

sananen kaikille, jotka ovat tyytymättömiä/tyytyväisiä illan musiikkitarjontaan:

osoittakaa kehunne/haukkunne baarin hlökunnalle tai suoraan bändille. MIKSAAJA EI OLE MIKÄÄN VITUN PALAUTELAATIKKO! miksaajan töitä (so. bändin kuuntelu) vaikeuttaa huomattavasti se, että joku höpöttää toiseen korvaan tyhjänpäiväisyyksiä.]


2. vanhempi rouvashenkilö:

A:-"hei, hei, hei..." (tönii kylkeen)
K:-"no MITÄ?!"
A:-"miks noita on tuolla lavalla 7? saman homman hoitas kolmestaan helposti..."
K:-"ai 3 tyyppiä soittas yhtäaikaa rumpuja, bassoja, kitaraa, koskettimia, saksofonia, trumpettia, ja laulais kaiken päälle...?"
A:-"nii-i. miks noita on 7? (alkaa ärtymään)
K:-"etpä taida olla muusikkosukua..."
A:-"sitäpaitsi kuka tahansa osaa hoitaa ton sun homman..."
K:-"tervetuloa töihin. tän loppusetin teet ilmaseks, että vakuutun kyvyistäsi, etkä ole pelkkä PASKANJAUHAJA, seuraavasta setistä maksan sit palkkaa!"

(rouvashenkilö poistuu hivenen säikähtäneen oloisena takavasemmalle. jatkaa sieltä tökkimällä sormella kylkeen, tai "leikkisästi" tanssimalla päälle...)

[turkulaiset... MIKÄ VITTU TEITÄ VAIVAA? ihme juttu, et aina täällä turussa saa vastailla typeriin kysymyksiin koko vedon ajan, ja känninen jengi tulee iholle...]

3. todella pelottava nainen:

A:-"ööääärrggh... mitä plöössä veggun---" (haisee helvetin pahalta. vanhalta viiniltä. tuijottaa hapuilevasti, ja kulmien alta. sammaltaa vahvasti. koordinaatio menetetty.)
K:-"iltaa sullekin"
A:-"mitä sä teet? maksetaaks sulle tosta?"
K:-"miksaan bändiä. maksetaan."
A:-"miks sä et sit tee mitään?" (juuri tässä kohtaa minulla ei ollut tarvetta pakonomaisesti liikutella kaikkia liukuja, koska homma siinä kohtaa toimi ilmankin...)
K:-"tällä hetkellä ei tarvii"
A:-"siis vittu toi on paskaa!"
K:-"anteeks, siis mikä?"
A:-"toi sun vitun asenne..."
K:-"ok. voisitsä mennä. mulla ois tässä töitä tekemättä..."

(asiakas poistuu 10cm taaksepäin, ottaa tukea takanaan olevasta pöydästä, kaataen siinä olevat tuopit, ja tulee takaisin...)

A:-"siis vittu mua vituttaa toi sun asenne..."
K:-"kuule. kerroppa missä oot töissä, niin mä tuun maanantaina kännissä sun työpaikalle vittuilemaan."
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no anna tulla"
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no kerro"
A:-"voimmä kerttookki..."
K:-"no voi hyvä tavaton... KERRO!"

(asiakas poistuu taaksemmas, ja mutisee jotain. ilme on muuttunut uhkaavaksi, suorastaan murhaavaksi. asiakas palaa takaisin luokseni.)
A:-"kuka sä oikein luulet olevas?" (aivan helmi kysymys, muuten. paras kaikista.)
K:-"kysymys kuuluu: kuka SÄ luulet olevas?"
A:-"mä ainakin hoidan työni hyvin"
K:-"juu, uskotaan. mä en sit varmaan hoida?"
A:-"koska sä et tee mitään, mä teen!" (tarttuu pöydän liukuihin. läppään naisen kädet ns. huittuun...)
K:-"pöytään et koske. lähdes nyt meneen siitä."
(asiakas yrittää uudestaan. läppään kädet toistamiseen pois.)
K:-"koeta nyt uskoa"
A:-"vittu mua vituttaa..."
K:-"niin muakin. mutta älä huoli, kyllä sun lääkitys saadaan vielä kohdalleen, suomessa on tasokas mielenterveydenhuolto..."
(asiakas yrittää vielä kerran tarttua hanikoihin)
K:-"NYT PAINUT VITTUUN SIITÄ!!!" (nyt alkaa ns. palaa käämi)

(asiakas siirtyy eteeni, bändin ja minun väliin, ja jää tuijottamaan silmiin murhakatseellaan. huojuu kuin paju tuulessa.)

(myöhemmin, setin loputtua, asiakas yrittää taas tulla jutustelemaan. kuuntelematta sanaakaan, asetan keskisormeni ojoon naisen naaman eteen, noin sentin päähän nenästä. muutaman sekunnin päästä jatkan backstagelle.)

takapihalla tupakalle osuu ravintolan työntekijä, jolle kerron tapahtuneesta. hän vastaa kertomalla muutamaa viikkoa aikaisemmin ravintolassa vierailleesta katri ylanderista:

RT:-"siis sillä luki raiderissa, että miksaajan työpisteen luona pitää olla turvamies...!"(naureskelee)
K:-"tämäniltaisen perusteella ei kuulosta kovin kohtuuttomalta..."
RT:-"nii joo, mut sen raiderissa luki, et lavan reunoillakin pitää olla 2 järkkäriä..."(naureskelee, ei tajua närkästyneisyyttäni)


NO MIKSIKÖHÄN! ravintola on vastuussa esiintyjien ja teknikoiden koskemattomuudesta esiintymisen aikana. säästötoimenpiteestäkö on kyse, kun näitä järkkäreitä ei saada paikalle koskaan...

edellisenä iltana laivalla setti piti laittaa poikki useaksi minuutiksi, kun joku steroidihöyryinen kotibodari yritti repiä kosketinsoittimet lavalta kesken esityksen...

mistä vitusta näitä oikein riittää? perkele.

työtätyötätyötätyötätyötätyötä....

vidu kä on pitäny työt kiireisenä.

viimeset pari viikko oon tehny ensin aamusta 12 tunnin työpäivän, ja muutamana iltana olen käynyt vielä keikalla sen päälle. sunnuntain istuin miksaamassa lauran viisua, ja ens sunnutaina jatkan. hyvä siitä tulee, et eipä mee hukkaankaan käytetty aika.

tapasin aika mulkun asiakkaan tuossa pari päivää sitten... jannulla ikää reilut 20, mutta besserwisser-asennetta sitten kymmenien vuosien edestä...

ko. asiakas tuli aamulla hakemaan kamoja varastolta, ja marisi koko ajan että "homma kusee, piti olla jo pelipaikalla..." yms. eipä osannut hän myöskään pakata autoa, joka sitten piti purkaa kertaalleen, ja pakata uudestaan.

tässä vaiheessa täydennän, että lista laitevaatimuksista tuli asiakkaalta edellisenä iltana (su, n. klo 21, joka on paras aika ilmoitella yhtään mitään...), laitelista kattoi likipitäen kaiken varastoilla (tähdennettäköön, että muutto on vielä kesken) olevan valolaitteiston.

ja ylimääräistäkin. mutta tätähän asiakas ei ollut viitsinyt tarkistaa firman nettisivuilta, jossa se on kätevästi kaikkien luettavissa. sen sijaan tyytyi hän marisemaan joka kerralla enemmän, kun ilmoitin että ko. laitetta ei firmalta löydy ("voi vittu, tän piti olla selvä juttu...").

keikalle lähdettyään asiakas sitten soitteli minulle noin 10 minuutin välein, ja valitti "puuttuvista" kamoista. ensin hukassa oli lavan verhoilukankaat.

1.
A:-"missä lavarätit?"
K:-"en tiedä"
A:-"mitä vittua? mihin sä ne pakkasit?"
K:-"en mihinkään. sä pakkasit ne itse"
A:-"jaaha" (luuri kiinni)

2.
A:-"nää trussinostimet on väärät"
K:-"tollasethan siinä teidän listassa luki"
A:-"niinii, mut nää ei nosta tarpeeks ylös"
(tässä vaiheessa delegoin neuvottelun pomolle, joka ilmoitti asiakkaalle, että firman vuokralaiteluettelo OMINAISUUKSINEEN löytyy webistä. sieltä löytyy myös nostimien maksiminostokorkeus. että SAA TARKISTAA!)

3.
A:-"missä on valojen värikalvot"
K:-"ei oo listassa, eli en pakannu"
A:-"no voi vittu, siihenhän mä ne kirjotin lapun yläkulmaan punasella tussilla"
(tilaajan lapun yläkulmaan oli kirjoitettu "19, 155, 162" [viittaa kalvojen värikoodeihin]. siinä kaikki.)
K:-"no enpä osannu tulkita tota kalvotilaukseksi... koska ei lue mitään määriä, laitanko yhden kutakin?" (tämä oli jo vittuilua taholtani...)
A:-"laita ny vittu niin että riittää kaikille PARreille..."
K:-"sulla on niitä 8kpl. jos sit vaikka 3 kutakin... tuutko hakemaan?"

myöhemmin pomo soitti asiakkaalle, ja kertoi painokkaasti asioiden hoitamisen mallia. asiakkaalla lienee nyttemmin punaiset korvat.

seuraavana aamuna kamat tulivat takaisin varastolle, enkä ole ehkä ikinä nähnyt huonommin pakattua vuokratavaraläjää. kaikkia mahdollisia kamoja sekaisin kaikissa laatikoissa. tätä sotkua purin useamman tunnin. asiakas ei uskaltanut itse palauttaa laitteita, vaan laittoi adjutanttinsa asialle. ehkä ihan hyvä niin.

ilmeisesti asiakas halusi tehdä johonkuhun vaikutuksen keikalle tuomallaan tavaraläjällä. puolet kamoista tuli kuitenkin käyttämättömänä takaisin. tunnistin ne omista teippauksistani, nippusiteistä, joita ei oltu avattu jne... toivottavasti ees lohkes...

päätin...

...taas kirjotella tännekin jotain. edellisestä on taas aikaa.

käytiin kreikassa taas venereissulla. kelit suosi, ja hauskaa oli. laura kirjoittaa blogissaan kattavammin... painoa tais tulla tosin lisää. kreikkalaiset suosivat ruoassaan runsasta rasvaa. tai sit itse valitsen annokseni väärin... mene tiedä.

epoksiurakka basson otelautaan valmistui, ja voin sanoa että kannatti. nyt soi basso niinku pitääkin, ja pitäis kestääkin pidempään. tulipahan opeteltua uus taito. taidankin hakea työtä soitinkorjaajilta. he kun eivät halua ton sortin hommia hoidettavakseen. haisee kuulemma liikaa, ja on hankalaa... paskapuhetta, sanon minä. pieteettiä vaatii kyllä.

tästä sit alkaaki työt. karin varaston muutto keikkojen ohessa pitänee kiireisenä pitkälle syksyyn... rubikkia on vähän, mut gebardia sit enempi. työmatka lyhenee kyllä 20km suuntaansa.

myöhemmin lisää...

aloitin...

...otelaudan epoksoinnin. aikamoista hommaa ku pitäs saada tehtyä 20 ohuenohutta kerrosta, ja päivässä kerkee tehdä ehkä 2. kuivuu nääs tökötti hitaasti... onneks kerkesin vähän treenata vanhalla joutokaulalla ensin...

puolisoni koittaa houkutella minua facebookin käyttäjäksi. kannattaneeko? päivässä kun pitää töiden ja lapsenhoidon lisäksi keretä tsekkaamaan netistäkin monta saittia... tarviinko todella lisää koukuttavaa ympäristöä?

tänään on vapaata. aurinko paistaa, epoksi haisee. eipä kai valittamista...

meinasin...

...taas kirjottaa, etten jaksa kirjottaa. mutta ei! nyt tulee.

on taas tullu tehtyä gebardia, pitkän tauon jälkeen. aika vanhoilla raiteilla mennään. pari uutta viisua on kyl kierrossa...

gebardi soittaa laivalla keikan poikkeavalla kokoonpanolla. tämä konsertti piti käännöslupia (esim. elvistä suomeks, omalla tekstillä ja discona) varten äänittää. hyvin. eli moniraitaisena, ja miksata studiossa. ideasta luovuttiin... miksi? hinta on vastaus. äänitellään sit minidiskillä. oikea miksauspöytä pitää silti vuokrata...

ihme sudenkuoppa tuo palkkahomma. ottaa päivätyön, et ei tarviis käydä keikoilla niin paljoo. joutuu käymään keikoilla, kun päivätyön liksa on liian pieni. luulis et liksa on kohdallaan ku tekee töitä yötäpäivää, mut eipä tässä vielä rahaan hukuta...

studiohommaakin puskis taas... á-capella -bändin miksausta. tiedä häntä, tutumpiakin genrejä tulee äkkiä mieleen. ja lara -hommakin on ollu työkiireiden takia jäässä liian kauan. mut toisaalta se ei ookaan ku yhden biisin miksausta vaille valmis...

studiosta puheenollen... sekin alkaa nyt sit olla virallisestikin valmis. loppusiivousta, ja parin hyllyn rakentamista vaille... siivousjärjestelyistäkin on sovittu. otettiin maksullinen siivooja, kun ei itse kuitenkaan osata pitää kuosissa, tai siis matias ei... : )

ajattelin säästää pari satasta, ja opetella epoksoimaan nauhattoman basson otelaudan itse. nyt muutaman päivän treenattuani (vanhaan kaularaatoon) alkaa jo sujua, mut silti vielä jänskättää... mitä jos ryssin varsinaisen työkappaleen...? paljonkohan uusi kaula maksaa? saako niitä? mistä? onko kuu juustoa vai kuttaperkaa?

taas...