alkuvuosi...

... on ollut superkiireinen. päivätöiden päälle tammikuussa oli 18 keikkaa, helmikuussa taitaa tulla tusina täyteen. ja onpa väliin mahdutettu myös muutama studiopäivä...

nyt ahdistaa kun pitäis saada studiopäivien jälkityöt, editointi, täytäntöön, että pääsisi miksaamaan. ja mr.moun -hommakin pitäs polkasta käyntiin (puhuin hetki sit jannen kanssa, ja koetettiin kartoittaa molemmille sopivia vapaita päiviä. niitä on vähän, eikä jannen vauvatilanne ainakaan helpota asiaa... minä tosin kiireilläni olen jäävi sanomaan asiaan yhtn mitn...).



eilen oli keikka järvenpäässä gebardin kanssa. paikka oli kusenpolttama casino. soundcheckin jälkeen, kun paikka avattiin, dj "täräytti" kaiuttimista ilmoille "tulipunaruusut"! yleisön keski-ikä oli yli kuudenkymmenen. ja tanssilattian valtasi hiihtoliitto. vaikutti siis lupaavalta. heräsi epäilyksiä siitä kuinka bile-setti otettaisiin vastaan...

iltaa kohti mentäessä meininki ei juuri muuttunut. hiihtoliiton edustus tanssilattialla loppui joka kerta, kun dj "ei pysynyt lestissään", so. soittanut 40 vuotta, tai vanhempaa musiikkia. takahuoneessa sit odoteltiin, ja arvailtiin illan kulun suuntaa. takahuone sinänsä oli muuten suht viihtyisä, ja siellä oli jopa sauna(!), jossa kävimme ernon kanssa ennen keikkaa. edes homeenhajuiset pyyhkeet eivät pilanneet sauna-nautintoa.

noin tuntia ennen keikkaa tapahtui täysikäännös. kaiuttimista tuli ensin hurriganesia. sitten jotain nuorison suosimaa elektroonista. sitten teknoa. ja äänenvoimakkuus kasvoi samassa suhteessa. hiihtoliitto oli tässä vaiheessa ns. suksinut "huittuun" tanssilattialta, ja humalaiset ördääjät alkoivat vallata lattiaa temmellyskentäkseen. jo päivällä meille oli osoitettu 2 mahdollista miksauspöydän sijoituspaikkaa, toinen baarin takanurkassa, ja toinen tupakkaparvekkeen oven vieressä. sijoituspaikan valitsin oikein: paitsi että minua oli varoitettu tupakkapartsin ovella kaatuilevista ihmisistä, peränurkkaan sain rakennettua aika hyvän "keikkabunkkerin". pöydillä rajatussa nurkkauksessani miksauspöytä sijoitettiin mahdollisimman kauas kaikista mahdollisista oluenlaskupaikoista, ja vuorattiinpa tiski vielä v-p:n tuomalla kevytpeitteellä... hyvin pysyi tiski suojassa, eikä ihme kyllä kukaan yrittänyt vandalisoida sitä (vaikka yleisön pelikunnon huomioonottaen se olisi ollut jopa todennäköistä).

eka setti otettiin vastaan kohtuullisen hyvin. jokunen jopa intoutui tanssimaan. ilmoitus toisesta setistä otettiin vastaan innostuneesti.

tauko venyi paikan pyynnöstä pitkähköksi ("voisko pitää pidemmän tauon, kun ois kiva, ettei sais jengin pysymään vähän pidempään...")

toisen setin alkaessa menin tontilleni availemaan tiskin laatikkoa hyvissä ajoin, kun kuului terävä rämähdys (ääneltään verrattavissa kolahdukseen, joka syntyy kun vanha ovi paiskataan täysillä kiinni). huomioni kiinnittyi ensin tupakkapartsin oveen, mutta en huomannut siellä mitään "äksöniä". partsin oven viereisessä pöydässä sen sijaan tapahtui. kaksi umpikännistä urpoa paini lattialla mustien laatikoiden kanssa... mitä vittua...? no, vasemman puoleinen PA-torni oli kaadettu! ja nämä urpot koettivat korjata vahinkoaan nostamalla pinkkaa takaisin pystyyn. väärinpäin (siis 30kg subbari tolpan nokkaan 10kg yläpää-kaapin päälle [tetris ei siis suju känniseltä])! sutena paikalle, ja komennus minulta (M) känniurpoille (KU):

M:-"mitäs vittua?! kaadoitte sitten PA:n!"

KU:-"öörgääh... me nostetaan se takas..."

M:-"ette vittu enää koske siihen, laske se nyt saatana alas!"

KU:-"...mihin tää menee..."

M:-"ei mihinkään! painu nyt vittuun siitä, ja anna mun hoitaa se!"

KU:"me autetaan..."

M:-"ette auta! häipykää!"

aloin kammeta läjää pystyyn oikeinpäin, yläkaapista kiinnipitäen, kun taakka yht´äkkiä kävi raskaammaksi. känniurpohan se siellä nosti "apuna" subbaria, eli koko PA-pinkka tolppineen oli nostettu ilmaan. läjää piti kasassa välitolppa, joka ei muutoin ole varsinaisesti millään kiinni PA:ssa...

M:-"laske se alas!"

KU:"...täh..."

M:- painu nyt vittuun, tai potkasen päähän!"(ei varmaan ois edes onnistunu murtuneella varpaalla, mutta kävin niin kierroksilla, että olin valmis ottamaan riskin)

nostin PA:n pystyyn, kävin ilmoittamassa bändille sattuneesta, ja sanoin että systeemi pitää testata ennenkuin keikka voi jatkua (vastaavissa iskuissa yläpään pilli saattaa katketa ripustuksistaan irti). soitin pikaisesti jotain musiikkia pinkasta ja totesin sen vielä toimivan. keikka jatkui hetken päästä, onneksi hieman rauhallisemmissa merkeissä. on suoranainen ihme, ettei PA:n alle jäänyt ihmisiä... (tavallaan harmi, ettei kaataja itse tullut kolhituksi. siitä saattaisi vaikka oppia jotain)

toisen, ja onneksi viimeisen setin jälkeen alettiin sitten odotella purkua, johon oli aikaa tunti. yleisön poistuessa klo 3.30. suoritettiin spontaani "motiivipurku" (tosi nopea purku ja auton pakkaus), ja lähdettiin ajelemaan kotiin päin. tallilla oltiin 4.45, ja kotona aika tarkkaan klo 5 aamulla. vielä nukkumaanmennessä vannotin itseäni ottamaan tuuraajan, jos ko. paikkaan buukataan vielä keikka.

herätys tuli 8.30, kun isä aloitti kaakelin sahaamisen (meidän vessan lattian laatoitus siis työn alla). eli vähillä yö-unilla mennään taas, mutta vessan (ja sitämyötä koko remontin) loppuunsaaminen on prioriteetti. minkäs tekee.

tänään mennään saloon, yhtä hirveään mestaan. artesaanin taitoja kysytään, kun kamat pitää saada suojattua ördääjiltä...

huhhuh. kyllä ihminen voi olla tyhmä, kun ammattinsa valitsee.